Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi Tukholman radiotalolla
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärven mukaan huonoa käytöstä ei voi kitkeä, mutta tietoisuutta nettivihasta on lisätty ja voidaan edelleen lisätä. Foto: Taneli Männikkö SR Sisuradio
Iltapäivä

Uhkaako nettiviha sananvapautta?

"Sävy on muuttunut merkittävästi"
14 min

Helsingin Sanomien toimituspäällikön Erja Yläjärven mukaan huonoa käytöstä ei voida täysin kitkeä, mutta tietoisuutta nettivihasta voidaan lisätä.  

Yläjärvi on yksi Tukholman Suomen instituutilla maanantaina aiheesta järjestettävän seminaarin puhujista. Miten nettivihan voisi sitten määritellä? Yläjärven mukaan se on "sitä itseään".

– Onhan se aika helposti ymmärrettävissä, koska se on todellakin sitä, miltä se kuulostaa. Se on vihaa, ja siinä ollaan aika kaukana keskustelusta tai ajatustenvaihdosta.

Yläjärven mukaan viha on kummunnut varsinkin viime aikoina tietyistä aihepiireistä ja kohdistuu usein juuri yhteen henkilöön. 

– Toimittajat ovat julkisessa työssä ja pistävät sitä kautta persoonansa peliin. Kyllä se aina tavalla tai toisella henkilöityy.

Palaute on usein aika henkilökohtaista, ja jos katsoo kulunutta talvea, niin aika pitkälle yhden aiheen (maahanmuutto ja ulkomaalaiset) synnyttämää. Niitä aiheita käsittelevät toimittajat ovat joutuneet herkemminkin vihan kohteeksi.

"Sävy on muuttunut"

Yläjärvi muistuttaa kuitenkin samalla, että ihmiset voivat olla vihaisia asiasta kuin asiasta.

– Se ei rajoitu tähän (maahanmuuttoon) tai edes poliittisiin aiheisiin. Reaktiot ovat nykyään todella herkkiä.

Syitä tälle on Yläjärven mukaan pohdittu paljon myös Helsingin Sanomien toimituksessa. Itse Yläjärvi on työskennellyt alalla, ja kertoo idiootiksi nimittelyä olleen jo alusta saakka. Tilanne on kuitenkin muuttunut.

– Kyllä sävy on kuitenkin muuttunut merkittävästi, ja sitä annetaan matalammalla kynnyksellä, Yläjärvi sanoo. 

Sitä tulee paljon, ja on muistettava, ettei se kohdistu pelkästään toimittajiin. Se kohdistuu myös tutkijoihin, eri aloilla työskenteleviin ihmisiin – esimerkiksi vastaanottokeskuksissa työskenteleviin, ja jopa yksityisiin ihmisiin eri foorumeilla.

Ylimääräinen taakka

Yläjärvi ei usko, että viha johtaa suuressa määrin itsesensuuriin, mutta siitä on tullut ylimääräinen taakka toimittajan työssä. Yksi suurimmista haasteista Yläjärven mukaan on netissä virtaavan materiaalin suuri määrä, jonka tarkkaan läpi perkaaminen on käytännössä mahdottomuus.

Entä onko nettivihan kanssa vain elettävä, vai mitä asialle voitaisiin tehdä? Yläjärvi haluaa olla toiveikas.

– Eihän me huonoa käytöstä saada pois siivottua millään tavalla, mutta ainakin julkinen tietoisuus ja poliisinkin tietoisuus uhkan asteista ja puhumistavan sävyistä on lisääntynyt. Ehkä se ei näy vielä hirveästi esimerkiksi tuomioina, mutta kyllä siitä puhutaan.

Lisää

Lisää aiheesta: Rasismi, vihapuhe ja/tai syrjintä

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".