Ruumishuoneen ovi, jossa lukee Kylrum 1
Foto: FRITZ SCHIBLI / TT
Huomenta Ruotsi

Suomalaisvainaja on odottanut kolme vuotta hautauslupaa ruumishuoneen kylmiössä

Vuonna 2015 ulkomailla kuoli 520 suomalaista
4:19 min

Jos henkilö menehtyy ulkomailla, eivät viranomaisyhteydet aina suju suunnitellusti. Suomen kansalaisen ruumis on maannut Gävlen ruumishuoneen kylmiössä yli kolme vuotta, odottaen kuljetusta Suomeen, hautausta tai krematointia.

Viivästyminen on ongelmallista ja sitä voi katsoa monelta kantilta, sillä se on niin eettinen pulma kuin työympäristöongelmakin.

Suomen ulkoasianministeriön konsuliyksiköstä kerrotaan, että vuosittain Suomen kansalaisia menehtyy Ruotsissa viitisenkymmentä.

Kuolleena todennäköisesti jo 16 vuotta

Gefle Dagblad kirjoitti suomalaisen mieshenkilön kadonneen Gävlen alueella vuonna 2000, jolloin kalastusvene upposi. Noin kolme vuotta sitten henkilön löydyttyä kuolleena, oikeuslääkäri teki ruumiinavauksen poliisin pyynnöstä, jotta rikos voitaisiin poissulkea.

Siitä lähtien ruumis on odottanut viimeistä matkaansa Gävlen sairaalan ruumishuoneen kylmiössä.

Mikä on hidastanut asiaa?

Omaisilta ei ole tullut vahvistusta siitä, minkälaiset toimenpiteet olisi asetettava käytäntöön. Suomen suurlähetystön lehdistösihteeri Niina Hyrsky kertoo, että tarvittavat paperit on lähetetty eteenpäin.

– Suomen suurlähetystö ei ole ollut hidasteleva osapuoli, konsulaatti on hoitanut tehtävänsä asianmukaisesti ja aikataulussa, kun apua on pyydetty.

Suomen suurlähetystö ei anna haastattelua koskien yksittäistä tapausta, mutta julkisuudessa olleet tiedot siitä, että suurlähetystö olisi hidastellut asiassa eivät pidä paikkaansa.

Mitä tapahtuu, kun Suomen kansalainen menehtyy Ruotsissa?

Konsuli Anne Malinen Williams Suomen suurlähetystöstä Tukholmasta kertoo, että Ruotsin ja Suomen kaksoiskansalaiset, jotka ovat kirjoilla Ruotsissa, hoidetaan Ruotsin käytännön mukaisesti.

Suomen ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikön avustusasioiden vastuuvirkamies Sari Kilpi kuvailee, kuinka toimitaan ulkoministeriön konsuliyksikössä silloin, kun heidät tavoittaa tieto suomalaisen kuolemasta ulkomailla.

"Usein tieto suomalaisen kuolemasta tulee ensin Suomen edustustolle paikallisesta sairaalasta tai poliisilta, matkatoimistolta tai omaiselta."

Edustusto ilmoittaa kuolemasta ulkoministeriön konsuliyksikköön, joka tekee tapahtuneesta ilmoituksen vainajan kotipaikkakunnan poliisille ja pyytää poliisia ilmoittamaan omaisille, mikäli nämä eivät ole tietoisia kuolemantapauksesta.

Jos vainajalla on vakuutus, vakuutusyhtiö alkaa hoitaa järjestelyitä omaisten toiveiden mukaisesti.

Jos vainajalla ei ole vakuutusta, vastaavat omaiset kaikista kuluista ja edustusto sekä konsuliyksikkö auttavat omaisia kotiuttamisen järjestelyissä tai hautauksen järjestämiseksi paikallisesti.

Mikäli vakuutusta ei ole ja omaiset eivät maksa hautaus- tai kotiutuskuluja, haudataan vainaja paikallisviranomaisten toimesta tuntemattomien hautaan.”

Suurimmalla osalla on vakuutus

Sari Kilpi kertoo, että enemmistöllä menehtyneistä kuitenkin on ollut vakuutus, sillä arviolta 2/3 tapauksista kotiutuksen hoitaa vakuutusyhtiö ja 1/3 kotiutuksista jää omaisten maksettavaksi.

Suurin osa vainajista kotiutetaan Suomeen, paikallisia hautauksia järjestetään vain muutamia vuodessa.

  • Suomen ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikön mukaan eniten suomalaisia matkaajia kuolee Thaimaassa, Virossa ja Espanjassa.

  • Myös Ruotsin ja Australian luvut ovat korkeat johtuen siellä pysyvästi asuvien Suomen kansalaisten kuolemantapauksista.

  • Vuonna 2015 ulkomailla kuoli 520 suomalaista, kun vuonna 2011 ulkomailla kuolleiden suomen kansalaisten määrä oli 342.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".