Iltapäivä

Jussille, Sirpalle ja Niemiselle löytyi tilaa Sara Bergmark Elfgrenin teksteissä

17 min

Fantasiakirjailija ja P3-sarjan De dödas röster -käsikirjoittaja Sara Bergmark Elfgren on hivuttanut teksteihinsä kiehtovia suomalaisia henkilöhahmoja. Iltapäivä selvitti miksi.

Bergmark Elfgren teki läpimurtonsa Mats Strandbergin kanssa tehdyllä Engelsfors-trilogialla, ja teki hiljattain uuden aluevaltauksen radion puolella.

Engelsfors-trilogiassa yhtenä päähenkilönä on Anna-Karin Nieminen ja De dödas röster -sarjassa mukana ovat Jussi ja äiti Sirpa. Bergmark Elfgrenin mukaan suomalaistaustaiset hahmot on otettu tietoisesti mukaan.

Yksi syy on siinä, ettei suuri ruotsinsuomalainen vähemmistö ole toisinaan lainkaan edustettuna ruotsalaiskirjallisuuden hahmogallerioissa. 

– Se on harmi. Mats ja minä puhuimme Cirkeln-kirjaa tehdessämme paljon siitä, että jollain hahmoista tulisi olla sellainen tausta. Engelsfors ei ole mikään todellinen kaupunki, mutta pohjautuu pitkälti Fagerstaan, mistä Mats on kotoisin. Se on vanha tehdaspaikkakunta, jonne tuli paljon suomalaisia töihin, Sara Bergmark Elfgren kertoo.

Suomalaistaustaisiin hahmoihin vetää puoleensa myös oma tausta. 

– Äitini on Lainiosta Kiirunan ulkopuolelta. Minun isovanhempani puhuivat meänkieltä ensimmäisenä kielenään. Juuri sen tyyppisestä suomalaisuudesta en ole vielä kirjoittanut, mutta haluaisin mielellään kirjoittaa joku kerta. Se on ehdottomasti tärkeä osa minun taustaani, Bergmark Elfgren sanoo.

Historian rasitteita 

Miksi suomalaistaustaisia sitten kuvataan usein synkissä rooleissa ja hahmoissa? Voisiko Bergmark Elfgren kuvitella luovansa hahmon, jolla pyyhkii taloudellisesti makeasti ja joka olisi ulkonäöllisesti komea?

– Mitä ulkonäköön tulee, yksi Engelsforsin komistuksista on itse asiassa Jari, jolla on suomalainen tausta. Olen siis jo tehnyt sen. Toisaalta on myös kysymys siitä, miltä yhteiskunta näyttää. Suomalaisia on syrjitty paljon Ruotsissa.

Hän ottaa esimerkin omasta suvustaan.

– Minun sukunimi Elfgren on itse asiassa alun perin Pudas, mutta äitini vanhemmat vaihtoivat sen 1950-luvulla, koska he halusivat välttyä ennakkoluuloilta ja sulautua joukkoon. Valitettavasti historiassa on ollut niin, että jotkut ovet ovat pysyneet suljettuina, Sara Bergmark Elfgren kertoo.