Tornionlaaksolainen Bengt Westman pitää hyvänä sitä, että tornionlaaksolaisten syrjinnästä tehdään selonteko.
1 av 2
Tornionlaaksolainen Bengt Westman pitää hyvänä sitä, että tornionlaaksolaisten syrjinnästä tehdään selonteko. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Andreas Norlén (M) kävi opintomatkalla Tornionlaaksossa.
2 av 2
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Andreas Norlén (M) kävi opintomatkalla Tornionlaaksossa. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio

Tornionlaaksolaisten valkoinen kirja valtiopäiville keväällä

"Syrjintää on vielä tänäkin päivänä"
4:41 min

Aloite selonteon tekemiseksi tornionlaaksolaisten kärsimistä historiallisista vääryyksistä on tulossa valtiopäiville ensi keväänä. Näin kertoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Andreas Norlén, joka on yksi aloitteen viime vuonna tehneistä valiokunnan moderaateista. 

Andreas Norlénin mukaan vähemmistöpoliittisia aloitteita käsitellään valtiopäivillä vain joka toinen vuosi, mikä selittää viiveen aloitteen nassakäsittelyssä. Hänen mielestään on kuitenkin parempi valmistella asia hyvin, kuin tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Norlénin mukaan on myös mahdollista, että selonteon eli niin sanotun valkoisen kirjan sijaan päätetään asettaa totuuskomissio valottamaan tornionlaaksolaisten kokemaa syrjintää. Tärkeintä on tehdä tilit selviksi.

Aloite totuuskomissiosta on tullut tornionlaaksolaisilta itseltään, kertoo Norlén, joka kävi perustuslakivaliokunnan kanssa opintomatkalla Tornionlaaksossa (7.-8.10.2016).

Norlén on myös optimistinen, mitä tulee selonteosta tehdyn aloitteen läpimenoon valtiopäivillä.

Tulee tarpeeseen

Tornionlaaksolaisen Bengt Westmanin mielestä kyseinen selonteko on tarpeen.

Se on paikallaan. Se nostaa näiden ihmisten itsetuntoa. Meillä on vieläkin paljon ihmisiä, joiden ongelmana on kielen sortaminen ja joiden pääkalloja on mitattu ja joista on otettu alastonkuvia. Se on ollut niin häpeällistä, etteivät kaikki edes voi tunnustaa, että sellaista on tehty.

– Näille ihmisille olisi varmasti hyötyä siitä, että valtiovalta hyväksyisi, että tällaista on tapahtunut ja tuomitsisi, että se oli väärin tehty.

Westmanin mielestä selonteko auttaisi myös nykysukupolvia käsittämään paremmin vanhempiaan ja esivanhempiaan saadessaan tietää, millaista näiden kohtelu on ollut.

Häpeällistä nöyryyttämistä

Westman ymmärtää kuitenkin hyvin myös niitä, jotka eivät halua, että vanhoja asioita ryhdytään kaivelemaan.

– Käsitän tämän täysin. Se on ollut sellaista häpeällistä nöyryyttämistä, joka on ymmärretty vasta jälkeen päin. Yksi menetelmähän on, että siitä vaietaan ja se häviää sitten jonkun sukupolven jälkeen sinne pimeyteen. 

Myös Westman itse on saanut kokea valtion ruotsalaistamispolitiikan seuraukset.

Koulu oli ruotsinkielinen, emmekä saaneet puhua suomea koulun sisällä eikä välitunnilla. Siitä sai jälki-istuntoa. Jotkut opettajat kävivät aivan kiinni ja antoivat tukkapöllyä tai muuta. 

Syrjintää yhä jopa politiikassa

Westmanin mielestä tornionlaaksolaisia syrjitään Ruotsissa yhä.

Kyllä se on sitä tänä päivänäkin vielä. Esimerkiksi läänin tason politiikassa, missä olen ollut paljon mukana, huomaan selvästi, että minun pitää olla hirveän paljon etevämpi kuin ne muut, jotka tulevat sisämaasta pystyäkseni kilpailemaan niiden kanssa eri tehtävistä.

– On niitä, jotka ovat sitä mieltä, että olemme jotain puolisuomalaisia. 

Westmanin silmistä alkaa valua kyyneleitä.

– Kyllähän se aina on vähän arka asia. Tai sellainen koskettava.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".