Etulallalla Finnjävlar-kirja ja sen takana pöytään nojaava mies, Kristain Borg. Kuva: Riitta Niemi
Kristian Borgin Finnjävlar-antologia on viidentoista kirjoittajan kuvaus suomalaisten vanhempien lasten elämästä Ruotsissa. Foto: Riitta Niemi/SR Sisuradio

Finnjävlar-antologia kirjoittaa uusiksi Ruotsin suomalaisten historiaa

"Tämä on upprättelsebok"
1:24 min

Tuoreessa Finnjävlar-antologiassa toisen polven ruotsinsuomalaiset päivittävät suhdettaan vanhempiinsa, suomen kieleen, häpeään, syrjintään ja sosiaaliseen nousuun. Antologian toimittaneen Kristian Borgin mukaan kirja on sekä kunnianosoitus omille vanhemmille, mutta myös yritys puhdistaa suomalaisten mainetta Ruotsissa.

Kristian Borgin mukaan Finnjävlar-antologian nimi viittaa kirjoittajien omiin kokemuksiin.

Lapsena kuulin itsekin ”finnjävel” silloin tällöin koulunpihalla ja monet muut ovat kuulleet sen, joten siitä tuli kirjan nimi.

Leikkiä ennakkoluuloilla

Finnjävlar-kirjan kannessa on kuvattuna ruotsalaisten suomalaisiin liittämien ennakkoluulojen symboleita kuten puukko, harmonikka ja makkara.

Kannen suunnitellut Ivar Matsson kertoo, että hän halusi leikkiä näillä ennakkoluuloilla, koska "suomalaiset ovat ainoa kansanryhmä, jota kohtaan Ruotsissa saa olla avoimesti ennakkoluuloinen".

Toisen polven kuva suomalaisten historiasta

Finnjävlar-antologian esseissä ja kaunokirjallisissa teksteissä viisitoista kirjoittajaa kuudestatoista kuvaa omasta näkökulmastaan ja kokemuksestaan käsin elämää suomalaisen lapsena Ruotsissa.

Suurin osa kirjoittajista on niiden maahanmuuttajien lapsia, jotka tulivat Ruotsiin 1950–1970 -luvuilla.

Kristian Borgin mukaan tästä syystä kirjan läpi kulkevia teemoja ovat vanhempien Ruotsissa tekemä työ ja suru heidän lähestyvästä kuolemastaan.

Yksi punainen lanka kirjassa on Ruotsin ja Suomen välinen kolonialistinen historia. Ruotsalaiset eivät tunne tätä. Suomalaiset ehkä tuntevat, mutta haluavat unohtaa sen; siksi kirjoitamme siitä.

Kunnianosoitus ja yritys ymmärtää

Antologian teksteistä välittyy myös toisen polven ruotsinsuomalaisen identiteetin pohdiskelu ja vierauden tunne toisaalta suhteessa ruotsalaiseen yhteisöön ja toisaalta omien vanhempien elämäntapaan, josta he sosiaalisen nousun myötä ovat vieraantuneet.

– Sukupolvien välinen kuilu näkyy näissä teksteissä. Useat kirjoittajista ovat tehneet luokkamatkan, eikä heillä ole siirtolaisidentiteettiä tai työväenluokan identiteettiä. Tämä näkyy teksteissä muun muassa niin, ettei aina ymmärretä, millaista vanhemmilla on ollut.

Kristian Borg nostaa esimerkiksi Victoria Rixterin, joka kirjoittaa isästään ja siitä, ettei hän aina ymmärrä, millaista hänen vanhemmillaan on ollut.

Tässä kirjassa me näytämme, että olemme ylpeitä vanhemmistamme ja iloisia siitä, että he tulivat Ruotsiin ja taistelivat meidän puolestamme. Tämä taistelu oli usein yksinäistä, kuten Susanna Alakoski kirjoittaa: ”man är van vid att kämpa ensam”. Sellainen tunne oli suomalaisilla.

Kipeä kielikysymys

Myös suhde suomen kieleen on monelle Finnjävlar-antgologian kirjoittajalle hyvin kipeä asia.

Antologian tekemisen yhteydessä Borg kertoo yllättyneensä muun muassa siitä, kuinka vahva paine suomen kieltä kohtaan on Ruotsissa ollut.

Vielä 1980- ja -90 -luvuilla on ollut vaikea kielitilanne, koska monet eivät saaneet puhua suomea, eikä sitä voinut oppia koulussa. Se oli minulle yllätys, kuinka kovaa assimilaatiopolitiikka on ollut, ja että se jatkui niin pitkään. 

Finnjävlar-antologian kirjoittajia ovat:
Susanna Alakoski
Seluah Alsaati
Ivar Andersen
Kristian Borg
Maziar Farsin
Eija Hetekivi Olsson
Nanna Huolman
Andreas Ali Johansson
Domino Kai
Mats Kolmisoppi
Tuija Nieminen Kristoffersson
Lina Puranen
Victoria Rixter
Kaisa Syrjänen Schaal
Zac O´Yeah
Merja Ågren

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".