Euroopan neuvosto huolissaan rasismin ja vihapuheen lisääntymisestä Suomessa

1:48 min

Perjantaina (14.10.2016) julkaistussa kansallisia vähemmistöjä koskevassa raporttiluonnoksessa Euroopan neuvosto ottaa poikkeuksellisesti kantaa myös ruotsin kielen asemaan. Myös saamelaisten ja romanien asemassa on neuvoston mukaan korjaamista.

Euroopan neuvosto on erityisen huolissaan vihapuheen ja rasismin lisääntymisistä Suomessa. Neuvoston kansallisten vähemmistöjen oikeuksia seuraavan komitean mietinnön mukaan rasismin kohteeksi joutuvat etenkin maahanmuuttajat.

Ilmapiirin kiristymisestä kertovat kuitenkin myös saamelaiset ja suomenruotsalaiset.

Esimerkiksi saamelaisista rakentuu tällä hetkellä mediassa sellainen kuva, että olemme vihaisia ja meitä aina närästyttää tai raivostuttaa joku asia, sanoo Suomen pääkaupunkiseudun saamelaisia edustavan City-Samit ry:n puheenjohtaja Hanna Helander.

Yritämme vain saada aikaan keskustelunavauksia.

Saamelaiskielet vaarassa

Euroopan neuvoston mukaan Suomen tulisi myös satsata enemmän vähemmistökieliin. Erityisen huolissaan neuvosto on niin kutsutun saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten mahdollisuuksista säilyttää kieltään ja kulttuuriaan.

Saamelaislapsista jo seitsemänkymmentä prosenttia asuu muualla kuin Lapin saamelaisalueella. Heistä ani harva saa saamenkielen opetusta, kertoo Hanna Helander.

Lain mukaan lasten pitäisi saada päivähoitoa saamen kielellä, mutta se toteutuu todella huonosti.

Kouluissa saamelaisilla on oikeus saada äidinkielenopetusta kaksi tuntia viikossa, mutta sekään ei tällä hetkellä toteudu missään pääkaupunkiseudulla. Tänä syksynä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ei alkanut yhtään saamenopetusryhmää, kertoo Helander. 

Myös ruotsinkielisten asemasta ollaan huolissaan

Suomenruotsalaisten kansankäräjien eli Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund taas kertoo, etteivät ruotsinkieliset uskalla käyttää äidinkieltään kaikkialla.

Ystävieni lapset vaihtavat Helsingissä keskiyöllä kielen suomeksi, koska se on turvallisempaa. Tämä on asia, johon hallituksen pitäisi puuttua kovalla kädellä.

Raportissaan Euroopan neuvosto otti poikkeuksellisesti kantaa myös ruotsin kielen asemaan Suomessa, vaikka ruotsia ei Suomessa yleensä pidetä vähemmistökielenä, vaan toisena virallisena kielenä. Neuvosto moittii hallitusta siitä, että vaikka lait takaavat ruotsinkielisille oikeuksia, mutta käytännössä ongelmia on esimerkiksi palvelujen saatavuudessa.

Markus Österlund pitää kannanottoa erittäin merkittävänä.

– Euroopan neuvosto lataa aika kovaa kritiikkiä Suomea kohtaan ja tämä vaikuttaa koko Suomi-kuvaan. Kyllä Suomen hallituksen pitäisi nyt kuunnella ja alkaa tehdä asioille jotain.

Euroopan neuvosto löysi puutteita myös Suomen romanien asemassa. Neuvoston mukaan Suomen tulisi pyrkiä parantamaan etenkin romaniväestön mahdollisuuksia työmarkkinoilla. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista