Sosanaikaisessa mustavalkoisessa kuvassa lotta kuljettaa talvivaatteisiin pukeutuneita, vakakvia lapsia. Kuvar: TT/arkisto
Lotat ja vapaaehtoiset auttoivat sotalasten kuljettamisessa Suomesta Ruotsiin sodan aikana. Foto: TT

Sotalapsilla on ikäisiään huonompi koulutus ja heikompi elintaso

Sotalapsiaika löi raskaan leiman erityisesti suomenkielisiin lapsiin
1:37 min

Suomesta sodan aikana evakuoidut sotalapset ovat pärjänneet Suomeen jääneitä ikätovereitaan heikommin elämässä. Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan heidän koulutustasonsa on jäänyt muita alhaisemmaksi, ja myös päihdeongelmat ovat muita yleisempiä.

Toisen maailmansodan aikana lähes 70 000 suomalaislasta siirrettiin turvaan Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan sotalapsiaika jätti elinikäisiä jälkiä.

Etenkin suomenkielisillä sotalapsilla on muita enemmän ongelmia. He ovat pärjänneet sekä koulutuksen että elintason suhteen heikommin kuin muut samanikäiset suomalaiset.

Useimmat muistelevat Ruotsin aikaa hyvällä

Helsingin yliopistossa pari viikkoa sitten tarkastetun väitöskirjan mukaan valtaosa sotalapsista muistelee Ruotsissa viettämäänsä aikaa hyvällä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että se oli heidän elämänsä parasta aikaa. Ongelmat alkoivat, kun paluu Suomeen koitti.

Väitöskirjan tekijän, Cecilia Heilalan mukaan vaikeuksia oli etenkin suomenkielisillä lapsilla.

– Emme tutkimuksessamme löytäneet suoranaista masennusta, mutta sen sijaan jotain, jota haluaisin kutsua sotalapsisyndroomaksi. Se näkyy juurettomuutena ja vaikeuksina luottaa ihmisiin.

Moni sotalapsi on miettinyt, miksi juuri hänet lähetettiin, ja oliko hän kenties huono lapsi.

Heilalan mukaan kokemukset näkyvät sotalasten elämässä. Etenkin suomenkielisillä sotalapsilla on heikompi koulutus ja alhaisempi sosioekonominen asema kuin muilla samanikäisillä.

Ruotsin puhuminen kielletty Suomessa

Sen sijaan ruotsinkieliset sotalapset saattoivat jopa hyötyä kokemuksistaan, sillä heidän koulutustasonsa ja sosioekonominen asemansa on korkeampi kuin verrokkiryhmällä.

– Suomenkieliset lapset menettivät äidinkielensä. Ruotsinkieliset lapset taas saivat pitää sen.

Tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia suomenkielisistä sotalapsista menetti äidinkielensä. Tukea lapsille ei herunut Suomesta eikä Ruotsista.

Lapset ja jopa opettajat kiusasivat heitä koulussa. He olisivat selkeästi tarvinneet enemmän tukea ja ymmärrystä. Siihen aikaan kuitenkin ajateltiin, että Suomessa puhutaan suomea.

Ruotsissa ei saanut puhua suomea

Lasten kielen merkitystä ei ymmärretty myöskään Ruotsissa. Kaikkien piti oppia ruotsia.

– Lapsia kiellettiin puhumasta suomea jopa sisarustensa kanssa. Ruotsissa olisi ehdottomasti voitu tukea enemmän lasten äidinkielen säilymistä.

Vaikutukset ovat näkyneet sotalasten elämässä pitkään. Monilla on päihde- ja riippuvuusongelmia. Sen sijaan mielenterveysongelmat eivät ole sotalapsilla sen yleisempiä kuin muillakaan.

– Monet ovat kertoneet todella hyvistä kokemuksista, mutta osalla on ollut hyvin vaikeaa. Tarinat ovat hyvin monenlaisia.

Oppia pakolaislasten kohtaamiseen

Vaikka osa sotalasten tarinoista on hyviä, Heilala ei missään nimessä suosittele lasten siirtämistä sotaa pakoon ilman vanhempiaan.

Suomalaisten sotalasten kokemukset osoittavat, että erottaminen vanhemmista ja perheestä on ollut hyvin rankka kokemus.

Cecilia Heilalan mukaan sotalasten kokemuksista voitaisiin ottaa oppia myös tämän päivän pakolaislasten kohtaamisessa.

– Pitäisi tiedostaa, että vanhemmista ja perheestä erottaminen on stressaavaa ja traumaattista. Lasten omaa kulttuuria ja kieltä pitäisi tukea samalla, kun pyritään integroimaan heitä uuteen yhteiskuntaan.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".