Kappelissa oleva tumma arkku, jonka päällä komea kukkalaite. Kuva: Riitta Niemi/ Sveriges Radio Sisuradio
Monet miettivät hautausasioita käytännölliseltä kannalta kuten esimerkiksi hautajaisten hintaa. Foto: Riitta Niemi/ SR Sisuradio

Ruotsinsuomalaiset haluavat hautapaikan lastensa läheltä

Ruotsinsuomalaiset odottavat kävijöitä haudalleen
1:42 min

Ruotsinsuomalaiset miettivät 1970-luvulla hautajaisia ja kuolemaa hyvin käytännöllisesti. Hautapaikka haluttiin sieltä, missä omaiset asuvat, mutta myös hautajaisten hintaa vertailtiin. Vielä tuolloin ruotsalaiset  hautajaistavat olivat Suomesta muuttaneille vieraita.

Suomessa on valmistumassa useita tutkimuksia, joissa on selvitetty ruotsinsuomalaisten käsityksiä kuolemasta, hautajaisista ja tulevasta hautapaikasta.

Tutkijoiden mukaan vielä 1970-luvulla monet vasta Ruotsiin tulleet vierastivat ruotsalaisia hautaustapoja. Nyt tavat ovat tulleet tutuiksi, mutta kysymys tulevasta hautapaikasta on yhtä vaikea nykyään kuin menneinä vuosikymmeninäkin.

Suomessa hautajaiset olivat kotona, Ruotsissa ravintolassa

Kansantieteen professori Hanna Snellman Helsingin yliopistosta on käynyt läpi laajaa ruotsinsuomalaisten haastatteluaineistoa, joka kerättiin Ruotsissa 1970-luvulla. Haastateltavilta kysyttiin myös kuolemasta. Vielä silloin ruotsalaiset hautaustavat tuntuivat monista vasta Ruotsiin tulleista vierailta.

– Valtaosa vastaajista tuli maaseudulta, missä monessa perheessä oli vielä tapana pitää avointa arkkua hautajaisissa. Muistojuhlia pidettiin Suomessa kotona eikä ravintolassa.

– Tuhkaus oli Ruotsissa paljon yleisempää kuin Suomessa, missä sitä ei paljon harrastettu, Snellman selittää.

Ruotsinsuomalaiset odottavat kävijöitä haudalleen

Hanna Snellmanin mukaan 1970-luvulla ruotsinsuomalaiset pohtivat kuolemankysymystä usein hyvin käytännöllisesti. Moni mietti esimerkiksi sitä, mihin maahan hautaaminen olisi halvempaa, ja mitä hautajaiset maksaisivat.

Hautapaikka haluttiin kuitenkin sieltä, missä läheiset asuvat. Erityisen tärkeitä olivat omat lapset, joiden moni uskoi jäävän Ruotsiin.

Moni sanoi, että hautanikin pitää ilman muuta olla täällä, koska haluan, että siellä on kävijöitä.

Hautapaikka ei ole vain kuollutta varten

Myös nykyään monille on tärkeää se, että hautapaikka on lähellä omaisia. Sen sijaan kansallisuutta tai syntymämaata ei pidetä kovin tärkeänä, sanoo tämän päivän Ruotsin ja Suomen torniolaaksolaisten arkea tutkiva Turun yliopiston kansantieteen professori Helena Ruotsala.

Tänne jäävien tilanne on aika ratkaiseva. Eräskin haastateltava sanoi, että eihän hautapaikkaa kuolleitten takia tehdä, vaan niille, jotka jäävät maapallolle heidän jälkeensä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".