Siirtolaislähiöt kärsivät rakenteellisesta syrjinnästä

”Onko meillä varaa ihmisiin?”, kysyi Vuokralaisyhdistyksen tuore raportti suurkaupunkien syrjäytyneistä asuinalueista.  Ongelma-alueita on verrattu Ruotsin suurkaupunkien perinteisiin ”ruotsalaisalueisiin”.

Raportin kirjoittaja Peter Eneström sanoo, että vaikka syrjäytyneitä alueita tuetaan kruunumääräisesti enemmän kuin hyvinvoivia alueita, tuki ei riitä. Eneström vertasi Malmön, Göteborgin ja Tukholman siirtolaisten asutusalueita ”perinteisiin” ruotsalaisten asuttamiin alueisiin samoissa kaupungeissa. Kun Eneström vertasi alueiden saamia avustuksia, olivat syrjäytyneille alueille osoitetut kruunumääräiset avustukset suurempia.

Mutta kun Eneström otti mukaan seitsemän muuttujaa; muun muassa ulkomaalaistaustan, työllistymisen asteen, sosiaaliavustusten saajien määrän, lukionjälkeisen koulutuksen ja keskimääräiset tulot, ja vertasi alueita uudelleen, olivat erot huomattavia - ja syrjäytyneen alueen kannalta kielteisiä. Syrjäytyneet alueet olivat paitsi jääneet ilman satojen miljoonien kruunujen arvoisia tukitoimia, myös joutuneet rakenteellisen syrjinnän uhreiksi.
Eneström käytti termiä andrafiering, mikä terminä lähestynee suomen verbiä toiseuttaminen - kautta aikojen ihminen on jakanut maailman ”meihin” ja ”noihin muihin”, olipa kysymys vaikkapa toiseen kansaan, toiseen seksuaaliseen suuntaukseen, uskontokuntaan tai uskontokuntaan kuulumisesta. - Tässä itsekunkin on oltava valpas, Eneström sanoo.
SR Sisuradio/ Marjaana Kytö
marjaana.kytö@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".