Máret Steinfjell och Inga-Marja Steinfjell
1 av 3
Máret Steinfjell ja Inga-Marja Steinfjell Foto: Mattias Ahlm/Sveriges Radio
Maria Saijets ny chef för YLE Sápmi.
2 av 3
Maria Saijets, YLE Sápmi. Foto: Eljas Niskanen/ YLE
Kielipuoli

#Kielipuoli: tulisielut kannattelevat saamen kieliä

"Tarvitaan niitä ihmisiä, joilla on palo kieleen"
8:55 min

Kielipuolen kielisarjassa ovat esillä saamen kielet Ruotsissa ja koko Sapmin alueella.

Yle Sapmin virkaatekevä päällikkö Maria Saijets kuvailee innokkaasti Maaret ja Inga-Marja Steinfjellin kielityötä. Norjan Kautokeinossa kasvaneet sisarukset vetävät maailman ensimmäistä eteläsaamenkielistä talkshowta perjantai-iltapäivisin Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöissä.

He puhuvat asioista, joista ei ehkä olla saameksi totuttu puhumaankaan, vaikka siitä, millaista on olla tunturissa, kun ei ole vessaa. 

Arjen kielityötä

Äidin ja isän perintönä sekä etelä- että pohjoissaamea ja svorskaa, ruotsin ja norjan välimuotoa taitavat sisarukset on äskettäin palkittu pohjoismaisella Gollegiella/Kultakieli - palkinnolla saamen kielen edistämisestä.

Steinfjell och Steinfjell-talkshow on arjen kielityötä.

Kielityötä saamen kielten hyväksi tehdään Ruotsissa ja muuallakin Saamenmaan alueella. Tärnabyssä ja Östersundissa toimiva valtion rahoittama Saamelainen kielikeskus, Samiskt språkcentrum on kielityössä yksi keskeinen toimija, sanoo Maria Saijets. Kielikylvyt ja kielipesät ovat menetelmiä saamen kielten elvyttämiseksi.

Uhanalaisia kieliä

Koko Saamenmaan, Sapmin, alueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käytettävät yhteensä kymmenen saamen kieltä ovat kaikki enemmän tai vähemmän uhanlaisia.

Muutamat niistä YK:n kulttuurijärjestö UNESCO luokittelee jo melkein kuolleiksi kuten Venäjällä puhuttava Akkalan saame, jolla on tiettävästi enää ehkä vain yksi tai muutama puhuja.

Pohjoissaame suurin

Tunnettu artisti ja saamelaisaktivisti Sofia Jannok laulaa pohjoissaamen kielellä englannin ohella. Kaikista saamen puhujista ylivoimaisesti suurin osa puhuu pohjoissaamea - dávvisámegiella. Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja suurin saamelaiskieli.

Ruotsissa ja Norjassa puhutaan lisäksi eteläsaamea ja Luulajan saamea, vain Ruotsissa Piitemen ja Uumajan saamea, joita pidetään jo liki kuolleina kielinä, Luulajan saamea ja eteläsaamea vahvasti uhanalaisina.

Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi kolttaa, jota kuulee myös Norjassa ja inarinsuomea. Kuolan niemimaalla Venäjällä puhutaan akkalan-, kildinin- ja turjansaamea.

Vaikea ymmärtää toisia saamen kieliä

Maantieteellisesti toisiaan lähellä olevien murteiden puhujien sanotaan pystyvän ymmärtämään toistensa puhetta osittain, mutta yleensä kielten välillä on selkeät rajat, eikä toisen saamen kielen puhuja ymmärrä toista opiskelematta sitä, kertoo Suomen saamelaiskäräjien nettilehti Oktavuohta.

Onnistunutta elvytystä ja jatkuvia ongelmia

Oktavuohta-lehti olettaa saamen kielten puhujien määrän olevan yhteensä jossain 30 ja 50 tuhannen välillä. Yksi esimerkki onnistuneesta kielen elvyttämisestä on Maria Saijetsin lapsuusseudun inarin saame.

Vielä muutama kymmenen vuotta sitten oli 3-4 äidinkielistä lasta, mutta nyt on monta kielipesää, jotka tuottavat koko ajan inarin saamen kielisiä lapsia, on myös aikuisia, jotka opettelevat kieltä.

YLE Sapmin päällikkö Maria Saijets sanoo, että vaikka kaikki Ruotsissa käytettävät saamen kielet ovat lailla turvattuja virallisia kansallisia vähemmistökieliä, joilla on vielä aivan erityinen suoja parissakymmenessä pohjoisen kunnassa, Ruotsissa on silti suurena ongelmana se, että kunnat tulkitsevat lakia mielensä mukaan esimerkiksi kotikielen opetuksen osalta, eikä asiasta vastaavilla viranhaltijoilla aina ole tarpeeksi tietoa vastuualueestaan.

Aikuiset luku- ja kirjoitustaidottomia omalla äidinkielellään

Kielten siirtämistä sukupolvelta toiselle hankaloittaa Marian Saijetsin mielestä myös se, että monet vanhemmat saamelaiset ovat luku- ja kirjoitustaidottomia omalla äidinkielellään, koska sulauttamispolitiikan aikana saamea ei kouluissa opetettu.

Paikoin voi olla, etteivät saamenkieliset lapset vieläkään saa opetella lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään, koska kunnat eivät opetusta järjestä.

Opettajapulaan törmätään saamen kielten opetuksessakin.

Aikuinenkin oppii saamea

Niinikään Gollegiella-Kultakieli palkinnon kulttuuriministerin kädestä vastaanottanut Kirsi Paltto sai palkinnon yhdessä miehensä Jan Skoglund Palton kanssa aloittamastaan virtuaalisesta kielikoulusta ja Bamse-lehden käännöksistä pohjoissaamen kielelle. Kirsi Paltto on opetellut saamen uudelleen aikuisiällä.

Meidän maissa on yhteiskunta aika kauan hyljeksinyt saamen kieltä ja yrittänyt saada ihmiset hylkäämään kielensä, siksi meillä on valtavasti ihmisiä, jotka eivät osaa äidinkieltään.

Saamelaisuutta ei hävetä enää 

Tänä päivänä saamen kieliä tai ainakaan saamelaisuutta ei enää tarvitse hävetä tai piilotella, vahvistaa YLE Sapmin päällikkö Maria Saijets.

Julkisessa Ruotsissa ovat saamelaiset aivan toisella tavalla näkyvillä tänään, on Jon Henrik Fjellgren ja Maxida Märak, Sofia Jannokia unohtamatta. Saamelaisuus ei enää ole negatiivinen stigma, ja he ovat esikuvina nuorillekin, siinä mielessä maailma ja ruotsalainen yhteiskunta on muuttunut aika paljon.  

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".