RSKL:n Etelä-Ruotsin piiri selvittää, mitä ruotsinsuomalaiset yhdistyksiltään haluavat

"Täytän 70 ja tunnen olevani nuorimmasta päästä"
5:51 min

Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton Etelä-Ruotsin piiri on aloittanut kartoituksen jäsenistön ja myös potentiaalisen jäsenistön toiveista Suomi-seurojen toiminnalle. Pyrkimksenä on saada aktiivien määrä nousuun ja keski-ikä laskuun.

Tieto kyselystä saapui noin 600 talouteen itsenäisyyspäivän tienoilla, ja samoihin aikoihin siitä kerrottiin myös sosiaalisessa mediassa,

– Se on muutaman ytimekkään kysymyksen lomake, jolla pyritään keräämään informaatiota siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa, minkä takia he eivät ole yhdistystoiminnassa mukana, ovatko he kenties joskus olleet toiminnassa mukana, ja yksinkertaisesti, että mitä väki haluaisi, Jarno Ovaska kiteyttää.

Hän on työryhmän jäsen ja RSKL:n liittohallituksen varajäsen.

Toimintasuunnitelma kullekin yhdistykselle

Vastaavaa selvitystä ei ole tehty muissa piireissä. Tavoitteena on antaa Suomi-seuroille työkaluja jäsenten innostamiseksi ja uusien houkuttelemiseksi.

Loppuraportti rahoittajalle, maakäräjien alaiselle Kultur Skånelle ja jäsenseuroille valmistuu toukokuussa.

– Ajatuksena laatia toimintasuunnitelma kullekin yhdistykselle, kun nähdään, mistä päin ihmiset on. Nuorempaa polvea kaivataan mukaan. Varsinkin juuri Etelä-Ruotsin alueella jäsenistön keski-ikä alkaa olla 60 ja 70 välillä, Ovaska toteaa.

Trelleborgissakin kaivataan uudistumista

Yksi Etelä-Ruotsin Suomi-seuroista toimii Trelleborgissa. Sielläkin jäsenistön ikääntyminen huolettaa. Työikäisten ja miksei nuorempienkin ruotsinsuomalaisten osallistuminen toimintaan olisi puheenjohtaja Tom Nyströmin mukaan toivottavaa. Heitäkin kaupungissa on ainakin siitä päätellen, että kouluissa ja esikouluissa suomea lukee yli 20 oppilasta.

– Erittäin, erittäin toivottavaa. Minäkin täytän 70 ensi vuonna ja tunnen joskus olevani nuorimmasta päästä. Ne, jotka ovat toiminnassa mukana, ovat erittäin innokkaita, mutta tietenkin myös ikääntyvää porukkaa, Nyström sanoo.

Kulttuuriperinnön vaaliminen nykyisin keskeistä

Saatesanoissa puhutaan myös kiinnostuksesta suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kehittämiseen.

–  Aikaisemminhan Suomi-yhdistysten tavoite ja tarkoitus on ollut se, että tavataan muita suomenkielisiä, kun (ruotsin) kielitaito on ollut huono.

– Vuosien saatossa se on kääntynyt siihen, että vaalitaan suomalaista kulttuuriperintöä. Seurataan suomalaista urheilua, seurataan suomalaista teatteria, tehdään suomalaista teatteria, harrastetaan suomalaista musiikkia eri tavoilla, laitetaan suomalaista ruokaa. Keskustellaan ylipäätään Suomesta, informoidaan Suomesta, Ovaska luonnehtii.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".