Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
En kvinna kliver in i en grön bil
Katarina Heino on ajanut Färdtjänst-kuljetuksia kahdeksan vuotta. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Kuski ei saa puhua suomea färdtjänst-asiakkaalle, jos autossa on muita

"Tilanteesta voi aiheutua ruotsinkieliselle stressiä jälkikäteen"
5:45 min

Göteborgin kaupungin vanhuksille ja vammaisille tarkoitetun kuljetuspalvelun eli färdtjänstin autoissa ei saa käyttää muita kieliä kuin ruotsia, elleivät kaikki autossaolijat hallitse kieltä.

Säännön mukaan esimerkiksi suomea taitava kuski ei saa puhua asiakkaalle suomea, jos autossa on muita, jotka eivät ole suomenkielisiä.

Katarina Heino on ajanut Färdtjänst-kuljetuksia reilut kahdeksan vuotta. Hän sanoo, että yksikielisyyssäännön noudattaminen ei aina ole paras ratkaisu käytännössä.

Se on jotenkin vähän kuin hylkäämistä jotenkin. Jos joku ei ymmärrä, ja minä osaan sitä kieltä, mitä hän puhuu tai ymmärtäisi, niin tottakai autan. En oikein suostu siihen, että se on niin hirveän tiukkaa.

Kaupungin ja kuljetuspalveluyritysten välillä tehdyssä sopimuksessa lukee, että autonkuljettaja saa käyttää muita kieliä kuin ruotsia ajoneuvossa vain, jos kaikki matkustajat osaavat kieltä ja haluavat puhua sitä. Se, että kuski puhuu vaikkapa suomea yhdelle ja kääntää sitten ruotsiksi muille on kielletty.

"Asiakkaat ilahtuvat, kun puhun suomea"

Heino ymmärtää tietyllä tavalla sääntöä, sillä kenenkään ei toki haluta tuntevan oloaan ulkopuoliseksi.

– Jossain mielessähän joku sääntö pitää olla. Sääntöjen luominen on kuitenkin hankalaa, sillä on joku näkökulma, joka tekee sen, että sääntö ei toimi käytännössä. On hyvä olla joustava.

– Jos kaikki autossa puhuvat ruotsia, niin sitten puhutaan ruotsia.

Heino sanoo, että suomalaisasiakkaat ilahtuvat yleensä siitä, että hän vaihtaa kielen suomeksi.

– Moni puhuu aika huonoa ruotsia, ja minulta he uskaltavat myös kysyä erilaisia käytännön asioita färdtjänstistä, joita eivät uskalla tai osaa kysyä ruotsiksi.

Muiden kielten käyttö "voi aiheuttaa stressiä" ruotsinkieliselle

Färdtjänstin sopimusasiantuntija Sophie Edler Hongelin sanoo, että muiden kielten käyttö voi aiheuttaa matkustajille stressiä jälkikäteen, vaikka nämä olisivatkin suostuneet ajohetkellä siihen.

– Asiakkaalla voi olla esimerkiksi jokin kehitysvamma tai muistisairaus, joten kuski ei voi olla varma, onko asiakkaalle varmasti ok, puhua muuta kuin ruotsia. Tilanteesta voi tulla stressiä jälkikäteen.

Miten sitten voidaan luottaa siihen, että asiakas varmasti puhuu ja ymmärtää ruotsia, jos kuljettaja joutuu kysymään sitä?

Jos kuljettajaa epäilyttää ruotsin osaaminen, on ehkä parempi välttää keskusteluja. Paitsi tietenkin, kun turvallisuus on kyseessä.

"Vedät tämän liian pitkälle"

Göteborgin kaupungin liikennelautakunnan puheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Johan Nyhus puolestaan sanoo, että sääntöä ei tarvitse tulkita kirjaimellisesti.

– Tilanne voidaan sopia autossa.

Mutta silloinhan joutuu rikkomaan sääntöä?

– Minusta vedät tämän nyt liian pitkälle. Tuolla tulkinnalla sääntö muuttuu byrokraattiseksi, eikä se ole tarkoitus mielestäni.

Koetko, että tämän sopimuskohdan muotoilussa on mitään ongelmallista?

– Ei, en tulkitse sitä niin. Mutta olen valmis keskustelemaan asiasta, jos joku kokee sen ongelmalliseksi.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".