Tre elever vid skolbänkar i ett klassrum. Foto: Fredrik Sandberg/TT.
Kouluvirasto tilastoi paitsi oppilasmäärää myös äidinkielen opetukseen oikeutettujen määrää, mutta suomen kielen kohdalla kyseessä oleva luku on kaukana todellisuudesta. Foto: Fredrik Sandberg / TT

Kouluviraston tilastoista puuttuu tuhansia ruotsinsuomalaislapsia – "Olemme tietoisia ongelmista"

Jatkaa puutteellisien tilastojen levittämistä
1:39 min

Kouluviraston vuosittain julkaistavien tilastojen mukaan koko Ruotsissa olisi vain vajaat 9 000 suomen kielen äidinkielenopetukseen oikeutettua oppilasta. Luvun pitäisi olla moninkertainen.

På svenska: Fler berättigade till modersmålsundervisning än skolorna vet om

Yhä useampi peruskoululainen opiskelee suomea, ja 2000-luvun oppilasmäärän romahduksesta ollaan nyt toipumassa. Tilastojen mukaan suomea opiskelee tänä vuonna noin 4 500 oppilasta.

Kouluvirasto tilastoi paitsi oppilasmäärää myös äidinkielen opetukseen oikeutettujen määrää, mutta suomen kielen kohdalla kyseessä oleva luku on kaukana todellisuudesta. Tilastojen mukaan Ruotsissa olisi vain 8 920 äidinkielen opiskeluun oikeutettua peruskouluoppilasta, vaikka luvun pitäisi olla moninkertainen.

Olemme tietoisia siitä, että tietojenkeräysvaiheessa on suuria ongelmia. Ne perheet, jotka ovat tuntevat oikeutensa äidinkielenopetukseen, ovat ne, jotka päätyvät tilastoihin.

Uusi koululaki takaa kuitenkin, että kaikki ruotsinsuomalaistaustaiset oppilaat saavat nyt halutessaan opiskella suomea äidinkielenään Ruotsin peruskouluissa. Ennakkotietoja kielessä ei enää vaadita, mikä tarkoittaa sitä, että äidinkieltä voi opiskella myös vasta-alkajana.

Kouluviraston lukua 9 000 suomen opetukseen oikeutetusta voi verrata tilastollisen keskustoimiston lukuun suomalaistaustaisista: SCB:n tilastojen mukaan maassa on lähes 90 000 suomalaistaustaista peruskouluikäistä. 

Uusi nimi, sama ongelma

Uuden koululain myötä oikeutettujen määrän olisi pitänyt nousta koko maassa, mutta tämän vuoden tilastot eivät tuo odotettua nousua mukanaan.

– Olemme miettineet, pitäisikö kyseistä nimikettä tarkentaa esimerkiksi kutsumalla sitä koulujen tiedossa olevat oikeutetut -nimikkeellä, sanoo Brohede.

Kouluvirasto ei ole kuitenkaan löytänyt sopivaa nimeä, ja Jesper Brohede huomauttaa sen lisäksi, että ongelma ei poistu nimeä muuttamalla.

Keräilyvaihe tuottaa ongelmia

SCB kerää Kouluviraston pyynnöstä tilastoja äidinkielenopetuksen oppilasmääristä. Koska tilastoja kerätään ryhmittäin jokaisesta koulusta erikseen, laatua on vaikea tarkistaa, toteaa Kouluviraston Jesper Brohede.

– Tilastojen kerääminen yksilötasolla on luotettavampi menetelmä, mutta vaarana on, että vahingossa luodaan rekisteriä esimerkiksi suomalaistaustaisista, joten ryhmittäin kerääminen on meidän ainoa vaihtoehtomme.

Juuri nämä luvut ovat myöskin todella kysyttyjä, sanoo Brohede.

Onko Kouluvirasto arvioinut, käytetäänkö puutteellisia tilastoja väärällä tavalla kunnissa ja kouluissa esimerkiksi määrittämään äidinkielenopiskelun tarvetta?

Eihän kunnilla tai koulun päämiehillä ole oikeutta käyttää näitä tilastoja esimerkiksi määrittääkseen äidinkielenopiskelun kysyntää. Kuntien ja päämiesten pitää itse selvittää, kuinka monta oikeutettua heidän kouluissaan on.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".