Fredrik Palmqvist, Finansinspektionen
Kun asuntokupla puhkesi 1990-luvun alussa, oli moni asia toisin, sanoo Finansinspektionin apulaisekonomi Stefan Palmqvist. Foto: Marjaana Kytö/SR Sisuradio

1990-luvun asuntokupla ja nykytilanne ovat kaksi eri maailmaa

Asuntokupla pelottaa, vaikkei sen tuloa osaa ennustaa kukaan
1:38 min

Asuntokuplasta on puhuttu jo vuosia. Finansinpektionenin apulaisekonomi Stefan Palmqvistin mukaan moni asia on nyt toisin kuin 1990-luvulla, jolloin kupla viimeksi puhkesi.

Finansinpektionenin apulaisekonomin Stefan Palmqvistin mielestä Ruotsissa on moni asia nyt eri tavalla.

– Nykyisin Ruotsissa on toisenlainen rahapolitiikka, toisenlainen rahoituspolitiikka, valtion talous on kunnossa, valuutta kelluu ja maalla on itsenäinen keskuspankki, luettelee Palmqvist 1990-luvun alun ja nykypäivän eroja.

1980-luvun lopulla pankkien lainananto oli vapautettu aiemmista rajoituksista, ja siksi lainarahaa oli tarjolla runsaasti.

Mutta halpaa se ei ollut: esimerkiksi asuntolainojen korot olivat kaksinumeroisia, usein 12-16 prosenttia. Ruotsin kruunu oli sidottu, ja jos sen arvo laski liikaa, voitiin aina devalvoida.

"Kotitalouksien velat ovat nykyisin korkeampia"

Finansinspektionin Stefan Palmqvistin mukaan myös yksilötasolla on nykyisin aivan toinen tilanne.

– Kiinteistöjen hinnat ja siten kotitalouksien velat ovat nykyisin paljon korkeampia. Se taas johtuu perustavaa laatua olevista tekijöistä: korot ovat alhaisempia ja asumiseen liittyviä maksuja on alennettu, sanoo Palmqvist ja viittaa esimerkiksi kiinteistöveron muuttamiseen kunnalliseksi kiinteistömaksuksi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".