Ruotsin Viron suurlähettiläs Anders Ljunggren ja hänen vaimonsa Barbro Allardt
Ruotsin Viron suurlähettiläs Anders Ljunggren ja hänen vaimonsa Barbro Allardt. Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio
Kuinka suomen kieli sai vähemmistökieliaseman Ruotsissa

Suurlähettiläs Anders Ljunggren: Suomea on puhuttu Ruotsissa aina

Vähemmistöpolitiikan taustavoima: Euroopan neuvosto halusi turvata kaikkien vähemmistöjen oikeudet
11 min

Ruotsin nykyinen Viron suurlähettiläs Anders Ljunggren on yksi Ruotsin vähemmistöpolitiikan tärkeistä taustavoimista. Hän on ollut keskustapuolueen pitkäaikainen valtiopäivämies. Viimeiset runsaat kymmenen vuotta Ljunggren on työskennellyt diplomaattina eri Pohjoismaissa.

Anders Ljunggren sai kosketuksen vähemmistöihin jo varhain nuorena pohjoismaisten poliittisten kontaktien ja avioliiton myötä.

Ljunggren on naimisissa suomenruotsalaisen kielisosiologi Barbro Allardtin kanssa.

Suhteilla merkitystä politiikassa

Anders Ljunggren luettelee joukon tunnettuja suomalaispoliitikkoja: Esko Aho, Arja Tikka, Anneli Jäätteenmäki, Esa Härmälä.

Kun hän tapasi tulevan vaimonsa Barbro Allardtin, vähemmistökielet ja -historia tulivat häntä hyvin lähelle.

Ruotsissa on aina puhuttu suomea 

Anders Ljunggren muistuttaa, että Ruotsissa on aina asunut suomalaisia.

– Minulla on jopa tapana sanoa, että suomalaiset olivat Ruotsin ensimmäiset asukkaat. Tiedämme ainakin sen, että Pohjois-Norjan saamelaiset elivät jo jääkaudella.

– Mutta suomalaisia on asunut täällä Ruotsin valtion alkuajoista lähtien. Eikä vähiten varsinkin Tukholmassa Kustaa Vaasan ajoista lähtien.

Kuningas Kustaa Vaasa hankki pojilleen suomen kielen opettajan, koska hoviväen joukossa puhuttiin paljon suomea.

Valtiosihteerillä on vaikutusvaltaa

Anders Ljunggren oli Pohjoismaita koskevien asioiden vastaava valtiosihteeri Carl Bildtin hallituksessa 1990-luvun alkuvuosina. Valtiosihteerit ovat hallituksen korkeimpia viranhaltijoita ja ministereiden neuvonantajia.

Anders Ljunggren kirjoitti Ruotsin ohjelmaehdotuksen Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Tässä ehdotuksessa todetaan, että Ruotsi aikoo tehdä aloitteen suomen kielen aseman vahvistamiseksi.

Mukana selvitystyössä

Selvitystyö nelihenkisessä työryhmässä alkoi keväällä vuonna 1993. Anders Ljunggren oli yksi ryhmän jäsenistä.

Puheenjohtaja oli Odd Eiken. Edesmennyt, silloinen opetusministeri Per Unckel toimi aktiivisesti suomen kielen erikoisaseman puolesta, Ljunggren kertoo.

Seuraavana kesänä valtiopäiville esiteltiin kaksikielinen kirjelmä Finska - ett inhemskt språk. Työryhmässä oli neljän hallituspuolueen edustajia, eikä kaikesta oltu yksimielisiä.

Edesmennyt kulttuuriministeri Birgit Friggebo ei kannattanut ajatusta kokonaiselle kieliryhmälle myönnettävästä kielisuojasta.

Rautaesiripun romahdus vaikutti

Euroopan neuvosto aktivoitui rautaesiripun murtumisen jälkeen Euroopassa. Monet vähemmistöt olivat olleet kommunismin aikana sorrettuja, ja uudessa Euroopassa ei haluttu uusia konflikteja, kertoo Anders Ljunggren.

Ja jos Ruotsi nyt halusi puolustaa muita Euroopan vähemmistöjä, Ruotsin oli syytä vahvistaa konventiot.

– Ruotsin piti olla myös omien vähemmistöjen tukena, mikäli Ruotsi halusi olla mukana Euroopan neuvostossa ja puolustaa muiden maiden vähemmistöjen oikeuksia, sanoo Anders Ljunggren.

Ruotsissa ei kuitenkaan oltu vielä valmiita allekirjoittamaan Euroopan neuvoston konventiota vähemmistöjen ja vähemmistökielien suojasta. Sen sijaan kompromissiehdotus oli, että Ruotsi asettaisi uuden komitean, joka selvittäisi asiaa.

Vähemmistöasioiden status politiikassa mietitytti

– Kyllä mielialat tietyissä piireissä olivat sellaiset, että parasta on, että kaikki oppivat vain ruotsia ja käyvät ruotsalaista koulua. Ei mitään kotikieliluokkia, Anders Ljunggren muistaa.

Samanaikaisesti kun ensimmäinen parlamentaarinen komitea pohti suomen kielelle erikoisasemaa Ruotsissa, kotikielenopetus kouluissa vaikeutui tai loppui kokonaan. Näin varsinkin pienemmissä kunnissa ja kunnallisissa kouluissa.

On totta, että porvarillinen hallitus lakkautti käytännössä kotikielenopetuksen. Se vaikeutui varsinkin kunnallisissa kouluissa.

Suomenkieliset vapaakoulut ovat olleet tärkeitä ja ovat sitä edelleenkin, mutta on myönnettävä, että monen lapsen ja nuoren mahdollisuudet suomen kielen oppimiseen heikkenivät, vastaa Anders Ljunggren.

Sosialidemokraatit jatkoivat selvitystyötä

Syksy 1994 lähestyi, ja valta vaihtui syyskuun vaaleissa. Sosiaalidemokraatit jatkoivat selvitystyötä toisessa parlamentaarisessa komiteassa. Nyt mukana olivat myös viiden Ruotsin perinteisten vähemmistöjen edustajat.

Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL oli tärkeä painostusryhmä kaikkina vuosina. Anders Ljunggren pitää pääsihteeri Esko Melakarin panosta ratkaisevana.

Ljunggren mainitsee myös monia muita aktivisteja näiltä vuosilta: Aarre Pulkkinen, Matti J. Korhonen, Markku Peura ja Jarmo Lainio.

Uudet vaalit 1998 jatkoivat selvitystyötä

Sosiaalidemokraattien hallituskausi jatkui syksyn 1998 vaalien jälkeen.

Carin Lundbergin johtama komiteatyö jatkui. Nyt oltiin jo lähempänä lainsäädäntöehdotusta, mikä mahdollisti Euroopan neuvoston konventioiden vahvistamisen.

Sosiaalidemokraattien Carin Lundbergin johtamien kahden komitean työn tulos sai taakseen laajan poliittisen tuen.

– Olimme toki iloisia, että valtiopäivät hyväksyivät komitean ehdotukset, sillä olimmehan tehneet tätä työtä lähes vuosikymmenen ajan, kertoo Anders Ljunggren.

Samalla hän oli kuitenkin pettynyt siihen, että ainoastaan muutama kunta Pohjois-Ruotsissa pääsi hallintoaluereformiin.

Vähemmistöstatus vuosikymmenen selvitysten jälkeen 

Joulukuussa 1999 Ruotsin valtiopäivät vahvisti, että Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä ja viisi vähemmistökieltä. Asiaa oli selvitetty lähes vuosikymmenen ajan kolmessa komiteassa ja kolmen hallituksen aikana.

Aluksi ainoastaan seitsemän pohjoista kuntaa olivat mukana hallintoalueissa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".