Kuvassa näkyy ihmisiä Turun kauppatorilla, he ovat kokontuneet kynttilä- ja kukkameren ympärille.
Turun Kauppatori puukotusiskun jälkeen. Foto: Robert Seger/TT
Katri Nisulan kolumni

Kolumni: Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja

"Väkivalta voi syntyä myös maan sisällä"
3:12 min

Suomen kirjeenvaihtajamme Katri Nisula pohtii, mitä Suomessa on tapahtunut Turun puukkoiskun jälkeen. Mitä puhutaan ja kenen mielipiteitä kuunnellaan?

Krönika: Detta är en personlig betraktelse. Åsikter som uttrycks är krönikörens egna.

Viime viikonloppuna Suomessa itkettiin ja halattiin. Vannottiin, ettei Suomi taivu väkivallan edessä, varoiteltiin vastakkainasettelusta ja vihanpidosta.

Tällä viikolla ääni kellossa on muuttunut. Yhä useampi päättäjä näyttää taipuneen äänekkäästi sosiaalisessa mediassa elämöivän maahanmuuttovastaisen, ulkomaalaisvihamielisen ja jopa rasistisen joukkion vaatimuksiin.

Esimerkkinä tästä ovat useiden suomalaispoliitikkojen esitykset siitä, kuinka yhteiskunnan kaikkein heikoimman ryhmän, paperittomien asemaa pitäisi kiristää.

On esitetty, että Suomeen pitäisi perustaa palautuskeskuksia, jonne kaikki paperittomat kerättäisiin, että ilman oleskelulupaa maassa oleskelevat teljettäisiin vankilaan ja että heidän auttajiaan pitäisi rangaista.

Asialla eivät ole enää vain perussuomalaiset, joille maahanmuuton vastustaminen on nykyään tavoitteista tärkein. Paperittomien aseman kiristämistä koskevia lausuntoja ovat antaneet myös johtavat kokoomus- ja demaripoliitikot.

Väkivalta voi syntyä myös maan sisällä

On hyvin ymmärrettävää, että Turun tapahtumien jälkeen päättäjillä on tarve osoittaa, että jotakin tehdään turvallisuuden lisäämiseksi. Kukaan meistä ei halua Suomeen yhtään väkivallantekoa lisää. Ehdotetut keinot voivat kuitenkin johtaa johonkin ihan muuhun.

Turun puukotuksista epäilty oli Suomessa laillisesti turvapaikanhakijana. Hänen hakemuksensa käsittely oli kesken, eikä hän ollut paperiton. Häntä ei olisi voitu sakottaa eikä sulkea lukkojen taakse. Hänen tekoaan eivät palautuskeskukset olisi voineet estää.

Osa maahanmuuton vastustajista vaatii rajoja kiinni kokonaan ja kaikkien turvapaikanhakijoiden käännyttämistä. Tämä olisi tietysti kansainvälisten sopimusten vastaista, mutta ennen kaikkea se ei suojaisi Suomea mitenkään. Terrorismi kun ei kysy kansallisuutta. Sen todisti jo norjalaisen Anders Breivikin tapaus vuosia sitten.

Terroristijärjestö IS:äänkin on liittynyt useita Suomen kansalaisia, jopa sellaisia, joiden esivanhemmat ovat asuneet Suomessa vuosisatoja. Jokelan, Kauhajoen ja Myyrmannin joukkosurmien jälkeen Suomessa, jos missä, tiedetään, että väkivalta voi syntyä myös maan sisällä.

Entä jos sosiaalista mediaa ei olisi?

Jos Suomi halutaan täysin väkivallattomaksi maaksi, maahanmuuttajien lisäksi telkien taakse olisi syytä teljetä kaikki miehet ja varsinkin nuoret miehet, alkoholistit, narkomaanit, mielisairaat, raivopäät, psykopaatit ja koulukiusatut.

Kaikilla heillä on suurempi riski väkivallantekoihin kuin ihmisillä keskimäärin. Kun yksi ryhmä nostetaan tikun nokkaan, mikään ei estää sitä, ettei toistakin nostettaisi.

Toisinaan tulee mietittyä, olisiko Suomessa kaikki toisin, jos ei sosiaalista mediaa olisi olemassa. Kun itse lueskelen Twitteriä, Facebookia ja lehtien keskustelupalstoja, tulee tunne, että joka toisen suomalaisen päässä pyörivät pelkästään viha ja ennakkoluulot.

Onneksi on olemassa myös reaalimaailma. Päivittäin minäkin tapaan suomalaisia, jotka ymmärtävät, että monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. He eivät kirjoittele suu vaahdossa sosiaalisessa mediassa. Kuuntelevatko päättäjät myös heitä?

Lisää aiheesta: Katri Nisulan kolumnit

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".