Vanhempi mies seisoo opastekylttien edessä ulkona.
Haaparannan vähemmistökielivaltuuskunnan puheenjohtaja Juhani Siira kunnan viime kesänä pystyttämien opaskylttien edessä, joista osa on myös suomeksi. Foto: Teija Nurminen/SR Sisuradio

Haaparannalle halutaan katukylttejä myös suomeksi

"Koska tätä kutsutaan Haaparanta-Tornioksi, ilman muuta täällä pitää olla katujen nimetkin suomeksi"
3:35 min

Katukylttejä sekä suomeksi että ruotsiksi Ruotsissa? Tähän uskotaan Haaparannalla, missä kaupungin vähemmistökielivaltuuskunta on jättänyt kunnalle aloitteen myös suomenkielisistä katukylteistä.

Haaparannasta halutaan edelläkävijä. Ruotsissa on jo meneillään saamenkielisten katukylttien käyttöönotto Arjeplogissa, mutta missään ei tiettävästi ole käytetty suomea tai meänkieltä katukylteissä, todetaan Haaparannan vähemmistökielivaltuuskunnan aloitteessa.

Juhani Siira on valtuuskunnan puheenjohtaja.

Sehän on siinä mielessä tärkeää, koska tätä kutsutaan Haaparanta-Tornioksi, ilman muuta täällä pitää olla katujen nimetkin suomeksi, ainakin keskustassa. Arvion mukaan suomea puhuvia on nyt melkein 70 prosenttia asukkaista.

Hallintoalueasioissa kunnan kanssa neuvottelevan vähemmistökielivaltuuskunnan puheenjohtaja vetoaakin juuri Haaparannan hallintoaluejäsenyyteen kylttialoitteessa.

– Nythän suomen kieli on tasa-arvoinen ruotsin kielen kanssa. 

Myös meänkielellä 

Haaparannan torilla tehdyssä katugallupissa aloite saa sekä kannatusta että vastustusta. Paikkakuntalainen Kirsti Martikainen on puolesta.

– Minun mielestäni se on ihan hyvä ajatus siinä mielessä, että esimerkiksi suomenkielisillä vanhuksilla on helpompaa ymmärtää nimikkeet suomeksi. Ja samoin esimerkiksi jos tilaa puhelimella taksin ja matkustaa Suomen puolelta Haaparannalle, voi sanoa kadun nimen suomeksi. 

Martikaisen mielestä katukyltit voisivat olla myös meänkielellä.

– Se on vaan rikkaus, kun ne ovat monella kielellä. Olen Norjassa töissä, ja siellä kylttejä on saameksi, venäjäksi ja norjaksi.

Soraääniäkin löytyy

Haaparantalainen Henri Ollinen taas ei innostu aloitteesta.

– Mielestäni näin on hyvä, niin kuin se nyt on. Suomi ei ole sillä tavalla virallinen kieli kuin se on Suomessa; meillä ei ole sellaista lakia Ruotsissa, joten riittää, kun kyltit ovat ruotsiksi. 

Ollinen näkee jopa ongelmia siinä, että katukyltit olisivat myös suomeksi.

Ambulanssin, palokunnan tai poliisin hälyttäminen tapahtuu isojen keskusten kautta 112-numerosta. Jos joku hälyttää vaikka Haaparannan Rantakadulle, eihän SOS Alarm Luulajassa tai poliisin keskus Uumajassa tiedä, mikä se on. Eivät ne osaa suomea siellä.

Hallintoaluerahat käyttöön

Haaparannan kunnan katupäällikkö Robert Ekholm ei halua ottaa kantaa aloitteeseen ennen kuin poliitikot ovat ottaneet sen käsittelyynsä. Myöskään kunnanneuvos Peter Waara (S) ei ole vastannut Sisuradion haastattelupyyntöön. 

Juhani Siiran mielestä suomenkieliseen kyltitykseen voitaisiin käyttää kunnan hallintoaluejäsenyydestä koituvien kulujen kattamiseen maksettavia valtionosuusrahoja, joita Haaparanta saa 1 160 000 kruunua vuodessa.

– En osaa sanoa, mitä kyltit tulevat maksamaan, mutta niihin voisi ottaa rahaa Haaparannan vähemmistölle tulevasta valtionavustuksesta. En tiedä riittääkö se, mutta lisää voi ottaa kunnan budjetista.

Uskoa riittää

Siira uskoo vahvasti aloitteen läpimenoon.

Kyllä minä uskon, että se menee läpi; siellä on niin paljon suomenkielisiä kunnanhallituksessa ja muissa. Eiköhän se ensi vuonna viimeistään saada menemään.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".