Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Iloa ja helpotusta suomen kielen hallintoalueeseen pyrkivissä kunnissa

"Itkua, naurua ja kauhua"
1:47 min
Neljä kuvaa: Sinikka Linquist, Andreas Löwenhöök, Kaarle Heino, Niclas Palmgren
Sinikka Linquist, Andreas Löwenhöök, Kaarle Heino ja Niclas Palmgren ovat kaikki iloisia siitä, että hallintoalueisiin otetaan ensi vuonna taas uusia kuntia. Foto: Sveriges Radio

Kunnat ja kansallisten vähemmistöjen edustajat iloitsevat hallituksen päätöksestä ottaa vähemmistökielten hallintoalueisiin uusia kuntia taas vuonna 2018.

På svenska: Beskedet om nya förvaltningskommuner tas emot med glädje och lättnad

Gislavedin kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Niclas Palmgren sanoo heidän olevan erittäin iloisia tästä tiedosta, mutta samalla yllättyneitä. Yhtä yllättyneitä kuin silloin, kun hallitus yht'äkkiä pysäytti uusien kuntien mukaan ottamisen.

Uskon, että hallitus on kuunnellut meidän ja monen muun kritiikkiä siitä, että ei voida jäädä odottamaan uutta vähemmistölakia, vaan hallintoalueisiin on saatava mukaan uusia jäseniä jo nyt.

"Ilon päivä"

Gislavedin kunnanhallituksen puheenjohtaja Marie Johansson myötäilee Palmgreniä.

– Tämän on ilon päivä, koska vähemmistökielille ja vähemmistökansoille tämä on niin tärkeä asia.

Myös hallintoaluetta Gislavediin ajanut Kaarle Heino iloitsee.

– Tämä oli erittäin positiivinen yllätys, koska se jouduttaa meidän työtämme vanhusten ja lasten hyväksi. 

Tämä on jauhanut paikallaan sen takia, että kunnalla ei ole ollut minkäänlaisia varoja juuri tähän tarkoitukseen. Nyt voimme satsata sekä suomenkieliseen vanhustenhoitoon että suomen kielen elvyttämiseen lasten ja nuorten keskuudessa.   

"Itkua, naurua ja kauhua"  

Kun vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnke pari vuotta sitten ilmoitti, että hallintoalueiden laajentaminen laitetaan jäihin, reagoivat monet etenkin suomen kielen hallintoalueeseen pyrkineissä kunnissa voimakkaasti.

Tieto hallintoalueiden avaamisesta herättää nyt samalla tavalla suuria tunteita.

Sinikka Lindquist on hallintoalueeseen jo kolmesti hakeneen Skellefteån Suomi-seuran puheenjohtaja.

En tiedä oikein, itkisikö vai nauraisiko. Itku on siitä helpotuksesta, että vihdoinkin tuli tämä päätös kolmen vuoden odotuksen jälkeen. Ja nauru tietysti ilosta.

 – Vähän kauhulla samalla ajattelen sitä työmäärää, mitä tämä tuo meille vähemmistöaktiiveille, mutta kyllä se päällimmäisin tunne kuitenkin on ilo.

Vanhustenhoitoa ja äidinkielenopetusta

Myös moderaattien Martin Löwenhöök Skellefteån kunnanhallituksesta iloitsee uudesta päätöksestä.

– Tämä on erittäin myönteistä. Olemme jo tehneetkin aika paljon töitä tämän eteen. Haluamme todella päästä suomen kielen hallintoalueeseen mukaan, Löwenhöök toteaa.    

Mikä sitten muuttuu, jos Skellefteå otetaan mukaan hallintoalueeseen?

– Kun liittyy hallintoalueeseen, saa valtion tukea. Silloin voimme vielä suuremmalla voimalla ja innolla tehdä töitä näiden kysymysten hyväksi.

Mihin esimerkiksi haluatte panostaa?

– Tällä hetkellä painimme esimerkiksi suomenkielisen vanhustenhoidon kanssa sekä sen kanssa, miten takaamme lapsille oikeuden suomen kielen opetukseen esikoulusta aina lukioon asti, Löwenhöök kertoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".