Palomies  Linda Ljung
Pitäisikö palomies Linda Ljungia kutsua pelastajaksi? Foto: Björn Lindgren/TT
Katri Nisulan kolumni

Palomies vai pelastaja?

Muuttuuko Suomi, jos tittelit ja nimikkeet muutetaan sukupuolineutraaleiksi?
3:39 min

Saako Suomessa sanoa palomies vai pitäisikö mieluummin puhua pelastajasta. Entäpä kirkkoherra, lakimies tai nimismies? Ovatko ne nykyiseen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan sopivia nimityksiä?

Tämän viikon julkisuuskisan voittaja täällä Suomessa on Aamulehti. Lehti räjäytti potin jo sunnuntaina, kun se ilmoitti luopuvansa kaikkien vähänkään sukupuoleen viittaavien termien käyttämisestä.

Homma ei ole ollut helppo. Siitä raportoi tuoreeltaan samaisen lehden toimittaja Vesa Laitinen, joka kertoi joutuneensa parin päivän aikana pähkäilemään vaihtoehtoja muun muassa kirkkoherralle, nimismiehelle, lakimiesnaiselle, kotiäitivuosille sekä puliukolle.

Kirkkoherraan ja nimismieheen en osaa ottaa kantaa, koska oikeuslaitos ja kirkko ovat sen verran arvovaltaisia instansseja, että niiden nimistön muuttamiseen tarvitaan vähintään arkkipiispaa tai ainakin eduskuntaa. Sitä uskallan kysyä, miksi kirkkorouva ja nimisnainen eivät jostain syystä kuulostaa yhtä arvokkailta kuin mies-päätteiset vastineensa. Eikö tämä todista jo itsessään suomen kielen sukupuolittuneisuudesta?

Puliukosta tenuttaja, rapajuoppo tai kännikala 

Aamulehden toimittajan Vesa Laitisen sanaongelma lakimiesnainen on sen sijaan äärimmäisen helppo ratkaista: miksi ei voisi puhua pelkästä juristista tai edes naisjuristista, jos nyt jostakin syystä kyseisen juristin sukupuoli on pakko kertoa?

Yleensä ei ole, sillä usein miten henkilön sukupuoli selviää joko henkilön nimestä tai viimeistään jutun yhteydessä julkaistusta kuvasta. Jos ei selviä, sei ei varmaan ole tarpeenkaan.

Listan viimeinen eli puliukko on taas niin helppo, että naurattaa. Niin kuin suomen kielessä ei olisi jo kattavaa listaa alkoholistia tarkoittaville termeille. Ehkä teistä osa on kuullutkin rapajuopoista, tenuttajista, puliveivareista ja kännikaloista. Niiden kaikkien joukkoon voi kuulua sekä miehiä että naisia, vaikkakin miessukupuoli on näissä ryhmissä edelleen vallitsevampi.

Tyypittely suurempi ongelma 

Ongelmaa sanan kotiäitivuosi kohdalla en oikein edes ymmärrä. Jos isä jää vuodeksi kotiin, en näe mitään syytä, miksei sitä voisi kutsua koti-isävuodeksi.

Se. että täällä Suomessa lasten kanssa kotiin jäävät edelleen enimmäkseen äidit, on taas aivan toisen tason ongelma, jota ei kielellä pitäisi peitellä. Ei kai Aamulehti sentään äitejä ja isiä ole kieltämässä? Vai pitäisikö heitä ruveta kutsumaan kotihenkilöiksi?  Ai niin, meillähän on suomen kielessä tähän jo aivan kelpo termi eli vanhempi.

Älkää käsittäkö väärin. Aamulehden linjaus on minusta erinomaisen kannatettava ja itse kunkin olisi syytä miettiä, minkälaiseen ajatteluun sanat saattavat johtaa. Henkilökohtaisestikin olen mieluummin toimittaja kuin lehtimiesnainen.

Sanojen lisäksi toivoisin Suomeen myös keskustelua naisiin ja miehiin liitetyistä stereotypioista. Tänä syksynä Suomessa on muun muassa kannettu huolta siitä, että kympin tytöt valtaavat yliopiston. Siis nimenomaan kiltit ahkerat tytöt, lahjakkaiden kympin poikien yliopistossa etenemisestä ei ole huolissaan kukaan.

Miksi värikkäät limuviinat houkuttelisivat vain nuoria naisia?

Viikon aiheeseen liittyvä sitaatti tuli ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kiveltä. Hän ilmoitti eduskunnassa uutta alkoholilainsäädäntöä koskevassa keskustelussa olevansa huolissaan siitä, että värikkäät limuviinat ja niiden värikkäät etiketit houkuttelevan nuoria naisia juomaan.

Miksi juuri nuoria naisia? Ovatko nuoret naiset erityisen kiinnostuneita kaikesta kiiltävästä ja makeasta? Eivätkö alkoholiongelmat edelleen kosketa enimmäkseen miehiä Ja onko miesten suu tuohesta tehty?

Tämä on ainakin omia empiirisiä havaintojani vastaan, sillä usein isoimman palan kahvipöydän kermakakusta on lohkaissut - kukas muu kuin mies.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".