Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Alnarp

Suomalaisia pottuja geenipankissa Skånessa tulevaisuuden varalle

Julkaistu torsdag 28 september 2017 kl 06.20
"On tärkeää säilyttää geneettinen vaihtelu"
(1:35 min)
Karjalan Musta -taimi kasvaa lasiputkessa.
1 av 5
Karjalan Musta -taimia löytyy geenipankin inkubaattorista. Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio
Agronomi Pawel Chrominski hoitaa geenipankin perunalaboratoriota.
2 av 5
Agronomi Pawel Chrominski hoitaa geenipankin perunalaboratoriota. Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio
Tutkija ja perunaekspertii Ulrika Carlson-Nilsson.
3 av 5
Tutkija ja perunaekspertti Ulrika Carlson-Nilsson. Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio
Anne Kettunen, erikoistutkija.
4 av 5
Anne Kettunen on erikoistutkija. Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio
Perunoita lasiputkissa
5 av 5
Tulevaisuuden perunoita? Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio

Ilmastonmuutos muuttaa todennäköisesti ruokatapojamme. Se on yksi syy siihen, että pohjoismaisessa geenipankissa Skånessa kasvaa Suomesta tuotuja perunoita.

Valtti, Karjalan musta, Hankkijan Tuomas, Sanna – ne ja monet muut suomalaiset perunalajikkeet itävät juuri nyt pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa geenipankin laboratoriossa Alnarpissa, Skånessa, Malmön länsipuolella.

– Täällä on jalostettuja lajikkeita kuten myös maatiaiskasveja, perunoihin erikoistunut biologi Ulrika Carlson-Nilsson kertoo.

Geenipankkiin säästöön siemeniä ja kasveja

Geenipankin idea on osittain säilyttää kaikenlaisia kasveja ja siemeniä, joista voi olla hyötyä, kun ja jos esimerkiksi ruokatapamme muuttuvat ilmastonmuutoksen vuoksi.

Anne Kettunen on erikoistutkija Nordgenin laboratoriossa Norjassa.

Kaikissa geenivaroissa on tärkeää, että säilytämme geneettisen vaihtelun, kun emme tiedä, minkälaisia haasteita ruokatuotannossa tulevaisuudessa tulee olemaan.

Sen vuoksi Nordgenin laboratoriossa Alnarpissa on nyt noin seitsemänkymmentä perunalajiketta, joita on tuotu ympäri pohjoismaita. Niistä neljätoista on suomalaisia.

Tulevaisuutta ei ole helppo ennustaa, mutta Anne Kettunen toivoo geenipankista olevan hyötyä.

– Meidän täytyy sopeutua siihen ympäristöön, mikä meillä on. Ei sen tarvitse olla mikään katastrofi tai suurmuutos, vaan kaikkia sellaisia mahdollisia eteen tulevia haasteita, kun ilmasto muuttuu, ilmasto lämpenee tai sademäärät lisääntyvät, Anne Kettunen sanoo.

Suomalaiset perunantaimet lasiputkissa

Agronomi Pawel Chrominski hoitaa lasiputkissa säilytettäviä perunantaimia ja vastaa niiden hyvinvoinnista.

– Nämä ovat vielä oikein hyvän näköisiä, Chrominski sanoo ravintoliuoksessa olevasta Hankkijan Tuomas -nimisestä minitaimesta.

Muutaman kuukauden kuluttua hän siirtää osan taimesta uuteen putkeen, ja niin suomalaisen perunan elämä jatkuu skånelaisessa laboratoriossa tulevaisuutta odottaen.

Joka vuosi osa perunoista saa kasvaa isoiksi, jotta myös harrastelija-viljelijät voivat tilata harvinaisia viljelykasveja kotipuutarhaansa. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".