Liberaalien valtiopäiväedustaja Barbro Westerholm
Liberaalien valtiopäiväedustaja Barbro Westerholm Foto: Pirjo Hamilton/SR Sisuradio
Kuinka suomen kieli sai vähemmistökieliaseman Ruotsissa

Valtiopäiväedustaja Barbro Westerholm: Mieheni on suomalainen; kielikysymys on ollut meillä aina läsnä

"On osattava samaistua toisen ihmisen asemaan"
12 min

Liberaalien valtiopäiväedustaja Barbro Westerholm teki ainoana valtiopäiväedustajana aloitteen vähemmistökielten aseman turvaamisesta perustuslaissa. Westerholmin poliittisen uran yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut kaikkien vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen ja puolustaminen.

Tapaan Barbro Westerholmin valtiopäivätalossa, joka on kesälomien vuoksi vielä hiljainen. Hän on 83-vuotias ja valtiopäivien iäkkäin edustaja. Itse hän puhuu mieluummin ikärikkaista, sillä vain elämä itse voi antaa meille tietoa ja kokemuksia, joita voi hyödyntää myös politiikassa, hän sanoo.

Perustuslakialoitteesta pitempiaikaista turvaa

Barbro Westerholm teki ainoana valtiopäiväedustajana aloitteen valtiopäiville vähemmistökielten perustuslaillisesta suojaamisesta. Aloitetta tuki yksi hänen puoluetovereistaan, Helene Bergholtz.

Westerholmin mielestä oli tärkeää, että vähemmistökielten asema ei olisi riippuvainen vain yhdestä mandaattikaudesta.

Perustuslakien muuttaminen vie aikaa ja tarvitsee kaksien valtiopäivien enemmistön hyväksymisen. Barbro Westerholmin mielestä vähemmistöjen lainsuoja on tärkeä demokraattinen kysymys.

Demokratian kannalta on tärkeää, että vähemmistöt pääsevät osallisiksi julkisesta Ruotsista ja saavat tietoa omalla kielellään.

Vähemmistökielilain toimivuutta haluttiin kokeilla

Valtiopäivädebatissa aloite perustuslain suojasta hylättiin syksyllä 1999. Oltiin sitä mieltä, että nyt saadaan kuitenkin vähemmistöjä suojaava laki, ja sitä myös silloinen Kansanpuolue tuki.

Sittemmin puolue ei ole tehnyt aloitteita perustuslain suojasta vähemmistökielille.

– Halusimme seurata, miten vähemmistökielilaki toimi käytännössä.

– Ellei saa tukea muista puolueista aloitteelleen, on suunnattava voimat siihen, kuinka laki toimii, sanoo Barbro Westerholm.

Joulukuussa 1999 Ruotsin valtiopäivät hyväksyi lakiehdotuksen, joka myönsi viidelle vähemmistökielelle virallisen vähemmistökieliaseman. Aluksi nämä lain edellyttämät oikeudet koskivat vain seitsemää Ruotsin pohjoisinta kuntaa suomen, saamen ja meänkielen osalta.

2000-luvulla hallintoalueita on tullut lisää koko maahan. Tällä hetkellä hallintoaluekuntia on reippaat kuusikymmentä.

Euroopan neuvoston kritiikki perusteltua

Jäsenmaidensa lainsäädännön toteutumista valvova Euroopan neuvosto on arvostellut toistuvasti Ruotsia siitä, ettei nykyinen lainsäädäntö turvaa riittävästi vähemmistökielien säilymistä Ruotsissa.

– Euroopan neuvosto on oikeassa, sanoo Barbro Westerholm.

Meidän on tehtävä enemmän esimerkiksi vanhustenhoidossa. Olemme menettäneet kokonaisen sukupolven, joka voisi työskennellä lasten- ja vanhustenhoidon piirissä vähemmistökielillä.

Perustuslainsuoja uudelleen esille?

Barbro Westerholmin mielestä ensiksi pitää selvittää, mikä estää kuntia toimimasta nykyisen lainsäädännön mukaisesti, ja mikä olisi paras keino saada laki toimimaan.

– Tehokkain keino on ehkä poistaa laista tällaiset sanonnat kuin osittain, joita voidaan venyttää, Westerholm pohtii.

Perustuslain muuttaminen on pitkäaikainen prosessi, ja pelkään pahoin, että se saattaisi jäädyttää nykyisen lain soveltamisen.

Barbro Westerholmin kanta on, että nykyistä vähemmistölakia on tiukennettava. Se on ensimmäinen askel.

– Meillä on tavoite, ja silloin pitää selvittää, mitä on tehtävä sen saavuttamiseksi. Pitää selvittää, tarvitaanko lakiin lisämääräyksiä.

"Mieheni tulee Suomesta"

Barbro Westerholmin mies tulee Suomesta, eikä hänen anoppinsa osannut ruotsia, kun he muuttivat Ruotsiin. Hänelle vähemmistökieliasia on ollut asia, josta on puhuttu aina keittiön pöydän ääressä.

Hän kertoo myös lapsuuden kokemuksistaan Taalainmaalla toisen maailmansodan aikana. Siellä hän kohtasi murteita, joita hän ei aluksi ymmärtänyt.

Sain jo lapsena kokea, miten tärkeää on kyetä kommunikoimaan, ja että ympärillä on ihmisiä, jotka osaavat kieltäsi.

Omakohtainen kokemus on tärkeä.

– Uskon, että se on näin, ja tämä koskee myös muita kysymyksiä. Sama koskee myös esimerkiksi liikuntaesteisiä ihmisiä.

– On kyettävä asettumaan toisen ihmisen asemaan.

– Kun anoppini sai aivoverenvuodon ja menetti puhekykynsä, näin, kuinka tärkeää oli palauttaa sekä suomen että ruotsin kieli, kertoo Liberaalien valtiopäiväedustaja Barbro Westerholm.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".