Taitelija Rita Pyy seisoo kuvassa oikealla, vasemmalla on hänen teioksensa Nattlig analys, jossa on sänky, jolla musta virkatuista liinoista tehty peitto. Sen päälle on punaisilla nauhoilla piirrettu Venäjän puoleisen Karjalan kartta. Rajaviivat jatkuvat seinälle ja lattialle. Kuva: Riitta Niemi/ Sveriges Radio Sisuradio.
1 av 3
Rita Pyy ja hänen teoksensa Nattlig analys, jossa näkyy Suomen menettämän Karjalan kartta. Foto: Riitta Niemi/ SR Sisuradio
Rita Pyy seisoo vakavana väripisteistä koostuvan kerjäläistä esittävän työnsä vieressa. Kuva: Riitta Niemi/Sveriges Radio Sisuradio.
3 av 3
Rita Pyyn teoksessa Tiggerska oleva keräjäläisen hahmo on muuttunut lähes näkymättömäksi. Foto: Riitta Niemi/ SR Sisuradio
Aamun vieras

Vapauden ristit ja sairaalasängyllä makaava kartta kertovat Rita Pyyn ja Karjalan historiasta

1:44 min

Örebron lääninmuseossa on käynnissä Karjalaa ja Suomen historiaa käsitelevä Jag, gråterska, med rötter i Karelen -näyttely. Taitelija Rita Pyyn tavoitteena on tutkia sekä omia karjalaisia juuriaan että sodan vaikutusta perheeseensä.

Sonkajärveltä kotoisin olevan Rita Pyy muutti vuonna 1976 Ruotsiin ja Tukholmaan, missä hän suoritti taideopinnot.

Tukholman jälkeen hän on asunut myös Göteborgissa, Arbogassa ja Örebrossa.

"Taiteellinen identiteettini on teoksissani"

Rita Pyyn teoksissa on vahva omaelämänkerrallinen leima. Jag, gråterska -näyttelyssä hän tutkii omaa karjalaista identiteettiään sekä talvi- ja jatkosodan vaikutusta perheeseensä ja itseensä.

Näyttelyn nimi Jag, gråterska, tulee saman nimisestä ääniteoksesta, joka puolestaan perustuu neljään Karjalasta pelastuneeseen valokuvaan. Yhdessä kuvassa Rita Pyyn isovanhemmat ja äiti seisovat äidin sisaren avoimen arkun äärellä.

– Nämä valokuvat olivat minulle niin merkityksellisiä, voimakkaita valokuvia, Pyy kertoo.

Kuvaan valokuvien tilanteita, niin kuin ne olisivat nyt. Tämä menee yli kaikkien rajojen, koska halusin kontaktia tähän tilanteeseen ja näihin ihmisiin.

Kuin äiti kutsuisi poikaansa

Suomen sodat ovat näyttelyn töissä vahvasti esillä. Esimerkiksi teos Verners lidanden koostuu punaisella pohjalla olevista pienistä vapaudenristeistä, joita annettiin sodissa olleille. 

Useiden spiraalien muodostamassa teoksessa kulkevat jonona talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden karjalaisten nimet.

Minä poimin juuri sodassa menetetyn alueen karjalaisten etunimiä, koska halusin asian tulevan lähelle. Heitä kutsuttiin näillä nimillä. Sen melkein kuulee, kun äiti kutsuu poikaansa. 

Näyttelyn tekeminen oli matka Karjala-myyttiin 

Rita Pyyn Raja-Karjalasta Ägeljärveltä kotoisin olleen äidin perhe joutui lähtemään evakkoon kaksi kertaa. Toisella kertaa pysyvästi.

1950-luvulla syntyneelle Rita Pyylle Karjala on ollut myyttinen paikka, vaikka sen vaikutus on ollut läsnä koko hänen elämänsä ajan.

Karjala on aina vaikuttanut minuun, varsinkin lapsena. Me tapasimme paljon karjalaisia, ja heidän kielensä ja liturgiat, sillä äiti oli ortodoksi, ne vaikuttivat minuun jollain tavoin henkisesti.

– Nyt olen todella perehtynyt karjalaiseen taustaani ja siihen, mitä se on.

Yhden näyttelyn teoksista Rita Pyy kertoo tehneensä yhdessä äitinsä kanssa. Hänen äitinsä oli ahkera virkkaaja ja Nattlig analys -teoksessa äidin virkkaamat, mustaksi maalatut pitsiliinat muodostavat pohjan, jolle on punaisin nauhoin luonnosteltu Suomen sodassa menettämän Karjalan kartta.

Teoksen nimi, Nattlig analys viittaa siihen, että yritetään saada joku järjestys siihen, mitä on tapahtunut. Se viittaa vähän sairaalamiljööseen. 

Jag, gråterska, med rötter i Karelen -näyttely on esillä Örebron lääninmuseossa 19. marraskuuta saakka.

Lisää aiheesta: Huomenta Ruotsi

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".