Euroviisut-teemakuva
Foto: Erkki Kuronen, Sisuradio
100 SUOMIBIISIÄ

Suomi Euroviisuissa – pettymyksiä, yllätyksiä ja hiukan kultaakin

"Tavallisimmat sanat suomalaisissa euroviisukappaleissa ovat yö, rakkaus ja maa"
1:19 min

Ennen helvetti jäätyy kuin että Suomi voittaa Euroviisut! Tämä sanonta kuvasti Suomen laihaa viisumenestystä pitkään, kunnes Lordi-yhtye lopulta toi voiton kotiin vuoden 2006 viisuista Ateenassa.

Hard Rock Hallelujah -biisin 292 pistettä oli siihenastinen ennätyspistemäärä, ja Lordin kotiinpaluuta kerääntyi Helsingin Kauppatorille juhlimaan peräti 90 000 ihmistä – jopa enemmän kuin MM-kultajuhlissa runsas vuosikymmen aiemmin.

– Suomalaista laatutyötä, kuulutti tasavallan presidentti Tarja Halonen tyytyväisenä lavalta.

Historiallista viisuvoittoa lukuun ottamatta mitalisijoja ei ole herunut. Vuoteen 2017 mennessä Suomi on osallistunut Euroviisuihin 51 kertaa, mutta tulos on ollut varsin vaatimatonta. Marion Rungin kuudes sija iloisella Tom tom tom -edustusviisulla vuonna 1973 oli pitkään Suomen paras tulos.

Muita suhteellisen hyviä sijoituksia toivat Sonja Lumpeen energinen kasari-iskelmä Eläköön elämä vuonna 1985 (9. sija) ja Anneli Saariston flamencotyylinen La dolce vita vuonna 1989 (7. sija). 

Viimeiselle sijalle Suomi on päätynyt kymmenen kertaa, viimeksi vuonna 2015, kun Pertti Kurikan Nimipäivät ja viisuhistorian kaikkien aikojen lyhin kilpailukappale Aina mun pitää (1,25 min) jäi viimeiseksi semifinaalissaan.

Pyöreä nolla pistetaulukkoon on pamahtanut kolme kertaa, ja näistä varmaan Kojo ja Nuku pommiin (1982) on se kuuluisin. Ainoastaan Norja päihittää Suomen tässä suhteessa yhdellätoista viimeisellä sijalla ja neljällä nollapistetuloksella.

Pitkään epäiltiin, että liian eksoottinen suomen kieli oli vaikeuttavin tekijä viisumenestyksen aikaansaamiseksi. Aikakautena, jolloin Euroviisuissa oli pakko laulaa maan omalla kielellä kokeiltiin kansainvälisesti soveltuvia tekstejä ja titteleitä kuten Playboy (Ann-Christine Nyström, 1966), Reggae OK (Riki Sorsa, 1981), Never The End (Kari Kuivalainen, 1985) ja Bye Bye Baby (CatCat, 1994).

Myös toisella kotimaisella on yritetty kahteen otteeseen - turkulaisyhtye Beat esitti vuonna 1990 kappaleen Fri ja vuonna 2012 Pernilla Karlsson lauloi kauniin balladin När jag blundar ruotsiksi. Se on itse asiassa viimeisin kerta kun Euroviisuissa on kuultu ruotsia, sillä Ruotsi on pääsääntöisesti laulanut englanniksi kielisääntöjen muututtua vuonna 1999.

Kukaan ei ainakaan voi sanoa, että Suomi olisi huono häviäjä! Laihasta menetyksestä huolimatta viisuihin on uskollisesti ja urhoollisesti osallistuttu vuosi vuoden jälkeen.

Ja Suomi on myös aina uskaltanut kokeilla eri tyylilajeja – viisuihin on lähetetty kaikkea mahdollista hevistä kansanmusiikkiin.

Suomella on kansainvälisestikin omat vannoutuneet viisufaninsa, jotka ihailevat maan omintakeista, mutta rentoa otetta Eurovision laulukilpailuun.

Sisuradio esittelee loppuvuoden aikana suomalaista musiikkia kuudentoista viikon ajan, yhden musiikkigenren joka viikko. Toimittajamme ovat valinneet kymmenen biisiä edustamaan kutakin genreä, ja yleisö saa äänestää niistä suosikkinsa. Lopuksi koostamme listan 100 SUOMIBIISIÄ. Löydät biisilistamme Sisuradion Spotify-sivulta.

Voit kuunnella näytteet kappaleista, vaikket olisikaan Spotify-käyttäjä – klikkaa vain biisi soimaan listalta, jonka löydät äänestyksen alapuolelta!

Fråga

Lisää aiheesta: 100 SUOMIBIISIÄ

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".