Vårdcentral, sjukvård, vård läkare
Suunnitteilla ovat myös syvähaastattelut ruotsinsuomalaisten terveydentilasta. Foto: Claudio Bresciani/TT

Kansanterveysviranomainen kartoittaa ruotsinsuomalaisten terveyttä

"Toivoimme, että tutkimuksesta selviäisi, onko ruotsinsuomalaisilla tosiaan huonompi terveys kun kantaväestöllä"
5:23 min

Kansanterveysviranomainen haluaa selvittää kansallisten vähemmistöjen terveydentilaa. Noin kymmenentuhatta suomalaistaustaista sai pyynnön osallistua terveyskyselyyn lokakuun alussa.

Kansallisten vähemmistöjen terveydentilaa on selvitetty aiemminkin. Tällöin ruotsinsuomalaisista edustettuina oli vain ensimmäinen sukupolvi, mutta tällä kertaa mukaan ovat päässeet myös toinen ja kolmas sukupolvi.

Ensimmäisen sukupolven terveydentilaa on tutkittu paljon, mutta toisen ja kolmannen sukupolven terveydentilasta on tietoa vain vähän tai ei ollenkaan. On kiinnostavaa tutkia, onko näiden ryhmien välillä jotain eroja.

Järjestöt mukana

Ruotsinsuomalaisilla järjestöillä oli mahdollisuus nostaa kyselyyn esille tärkeäksi katsomiaan teemoja. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sinikka Lindqvist oli yksi kyselyyn vaikuttaneista. Lindqvist kertoo, että ruotsinsuomalaisia kiinnosti sukupolvien lisäksi esimerkiksi kieli ja identiteetti.

Siinä kysytään esimerkiksi identiteetistä, että miksi itsensä samaistaa. Onko suomalainen, ruotsalainen, ruotsinsuomalainen vai suomenruotsalainen.

Kieli nousi tärkeäksi teemaksi esimerkiksi terveyspalveluissa, joita ruotsinsuomalaiset toivovat olevan saatavilla nykyistä enemmän myös suomeksi.

– Lomakkeessa on monta kysymystä kielestä ja toivon, että ruotsinsuomalaisten mahdollisuus päästä hoitoon suomen kielellä parantuisivat kyselyn tulosten myötä.

Ruotsinsuomalaiset voivat kantaväestöä huonommin?

Aikaisemmissa ruotsinsuomalaisten terveydentilaa kartoittaneissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ruotsinsuomalaiset voivat kantaväestöä huonommin. Eroja on ollut esimerkiksi psyykkisessä terveydessä. Kansanterveysviranomaisen tutkija Malin Kark ei kuitenkaan lähde spekuloimaan tuloksista.

– Tässä tutkimuksessa on Suomessa syntyneiden lisäksi myös muita ryhmiä. Voi olla, että ruotsinsuomalaisten ja kantaväestön välillä on eroja kuten aiemmissa tutkimuksissa, mutta emme vielä tiedä, Kark muistuttaa.

Mitä kyselystä seuraa?

Kyselyyn on aikaa vastata vuoden loppuun, ja tuloksia on odotettavissa ensi keväänä.

Teemme tuloksista raportin ja raportoimme niistä esimerkiksi organisaatioille, jotka olivat mukana tekemässä tutkimusta. Mikäli terveyseroja ilmenee, kiinnostaa se varmasti myös hallitusta.

Kark muistuttaa, että kansanterveysviranomaisen tehtävänä on tarkastella esimerkiksi kansallisten vähemmistöjen terveydentilaa.

– Jos ryhmien välillä on eroja, niitä täytyy pyrkiä ennaltaehkäisemään ja muuttamaan. Nämä tulokset toimivat perustana päättäjille, jotka tekevät päätökset muuttavista toimenpiteistä.

Mahdollisesta yksityiskohtaisemmasta tutkimuksesta on kuitenkin jo keskusteltu.

– Olemme suunnitelleet myös kvalitatiivista tutkimusta, jossa olisi mahdollisuus tarkastella ruotsinsuomalaisten terveyttä syvällisemmin esimerkiksi haastatteluissa. En osaa vielä sanoa, koska se olisi.

Ruotsinsuomalaiset järjestöt taas odottavat tutkimuksen parantavan mahdollisuuksia asioida terveyspalveluita käyttäessä suomen kielellä.

– Moni kyselyn kysymyksistä käsitteli kieltä. Toivoisin, että tutkimuksesta ilmenisi, että suomen kielen tarve on suuri, jotta yhä useampi pääsisi omalla äidinkielelään asioimaan hoitopaikoissa, sanoo Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sinikka Lindqvist.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".