Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

"Auktoriteettiusko on horjunut ja vanhoille tuomioille perätään parempia perusteluja"

Julkaistu måndag 23 oktober 2017 kl 06.40
Laura Ervo: "Nykyään asioita hoidetaan ehkä paremmin"
(1:54 min)
Kuva on Hovsjön surmapaikalta, mustavaloisessa kuvassa näkyy poliisin sulkunauna puitten välissa ja taaempana poliisiauto.
1 av 2
Kuva on otettu vuonna 2001 Hovsjö-rikoksen tapahtumapaikalta. Foto: Fredrik Persson
Hymyilevä Laua rvo sisoo puun katveestaustalla näkyy parkkipaikka ja sen takana punatiilinen rakennus.
2 av 2
Prosessioikeuden professori Laura Ervo. Foto: Riitta Niemi/SR Sisuradio

Ruotsissa on parhaillaan käynnissä useita vanhoja rikosjuttuja koskevia selvityksiä, joissa tutkitaan, onko murhasta tuomittu tai syylliseksi todettu todella syyllinen tekoon. Tämä on merkki yhteiskunnallisesta kehityksestä, sanoo prosessioikeuden professori Laura Ervo.

Ruotsissa on ilmennyt viime vuosien aikana useita tapauksia, joissa murhasta tuomittu on myöhemmin todettu syyttömäksi. Viimeksi kesäkuussa Kaj Linna todettiin syyttömäksi Kalamarkin ryöstömurhaan, josta hän oli ollut vangittuna kolmetoista vuotta.

Vuonna 2013 vapautettiin Sture Bergvall alias Thomas Quick kahdeksaa murhaa koskevasta tuomiosta.

Linnan vapauttavan tuomion jälkeen julkisuuteen on nostettu useita muita tapauksia, joissa syylliseksi todetun syyllisuus on kyseenalaistettu.

Osittain tämä johtuu prosessioikeuden professori Laura Ervon mukaan siitä, että kun yhdessä tapauksessa uudelleentutkinta ja oikeudenkäynti ovat muuttaneet päätöstä, lisääntyy halukkuus hakea muutosta.

Yhteiskunnallinen kehitys on toinen syy, sanoo professori Ervo.

Auktoriteettiusko on horjunut entistä enemmän, ja aletaan epäillä sekä penätä parempia perusteluita eikä uskota tuomioistuimen päätöstä oikeaksi vain sen vuoksi, että tuomioistuin sen omalla auktoriteetillaan toteaa.

Professori Ervon mukaan uudelleen käsittelyyn otettujen juttujen tuomioiden muuttuminen ei ole merkki siitä, ettei Ruotsin oikeuslaitos toimisi. Hänen mukaansa asioita hoidetaan ja perustellaan nyt paremmin kuin silloin, kun jutut ovat olleet esillä ensimmäistä kertaa.

Kolmen lapsen syyllisyys kyseenalaistettu

Median paljastukset vanhoista rikosjutuista ovat jatkuneet kesän ja syksyn aikana. Syyttäjä on ottanut uudelleen esille niin sanotut Kevin-tapauksen ja Hovsjön-rikoksen.

Vuonna 1998 löydettiin Arvikassa neljävuotias Kevin surmattuna. Syylliseksi todettiin nopeasti viisi- ja seitsemänvuotiaat veljekset.

Vuonna 2001 Södertäljessä, Hovsjön kaupunginosassa tapahtuneen yksitoistavuotiaan pojan kuolemaan todettiin syylliseksi tämän kaksitoistavuotias ystävä.

SVT ja Dagens Nyheter ovat kesän aikana paljastaneet epäkohtia syylliseksi todettujen lasten kuulusteluissa, kuulustelumenetelmissä ja siinä, että poliisi sulki pois hyvin nopeasti muut tekijävaihtoehdot.

Syylliseksi epäiltyä lasta pitää suojella

Örebron yliopiston prosessioikeuden professori Laura Ervon mukaan lasten kuulustelut ovat edellä mainittujen tapausten jälkeen kehittyneet.

Ervon mukaan rikostutkinnan kohteena olevaa lasta pitää aina suojella lisäkärsimyksiltä, oli hän sitten rikostutkinnassa rikoksen uhri tai rikoksen tekijäksi epäilty.

Vaikka lapsi osoittautuisikin syylliseksi, iso yhteiskunnallinen intressi on saada hänestä yhteiskuntakelpoinen nuori ja aikuinen.


– Toinen puoli on se, miten lapsen kertomus arvioidaan, ja miten luotettavasti kertomus lapselta saadaan, Ervo pohtii.

BO vaatii parempaa oikeusturvaa lapsille

Sekä Kevinin-tapauksessa että Hovsjön-tapauksessa poliisin tekemiä kuulusteluja on arvosteltu muun muassa johdatteleviksi ja lapsille liian rankoiksi.

Esimerkiksi Hovsjön-tapauksessa kaksitoistavuotiasta epäiltyä kuulusteltiin kahdeksantoista kertaa ilman asianajajan tai vanhemman läsnäoloa.

Lokakuussa Lapsiasiamies, BO, vaati, että vakavasta rikoksesta epäilyllä lapsella on ensimmäisestä kuulustelusta lähtien oltava oikeusavustaja, jotta lapsen oikeuksista voidaan pitää huolta. 

Tuomioistuinkanne tarpeen alaikäisille

Kevinin ja Hovsjön tapauksissa poliisin syylliseksi toteamat lapset ovat aikuisina kertoneet olevansa syyttömiä. Molemmat tapaukset on myös otettu uudelleen tutkintaan.

Syksyn aikana useat tahot ovat todenneet, ettei näin vakavissa rikoksissa ratkaisu saisi jäädä vain poliisin tehtäväksi.

Syyskuun lopussa Svean hovioikeuden presidentti Fredrik Wersäll ehdotti, että aina, kun alaikäistä syytetään vakavasta rikoksesta, olisi tapauksesta nostettava bevistalan eli kanne.

Nykyään se voidaan nostaa, kun törkeästä tai vakavasta rikoksesta epäillään alle viisitoistavuotiasta. Syyttäjä ajaa kannetta tuomioistuimessa, ja tarkoituksena on ainoastaan tutkia, onko alaikäinen tehnyt rikoksen. Tuomioita ei näissä istuinnoissa jaeta.

Kanne harvoin käytössä

Tällä hetkellä Bevistalan-prosessia käytetään erittäin harvoin, ja kanteen voivat nostaa vain omaiset ja sosiaaliviranomaiset.

Tämän tapainen oikeudenistuntoa muistuttava käsittely ei ole prosessioikeuden professori Laura Ervon mukaan yksiselitteisesti hyvä tai huono asia.

Jos vahvistetaan, ettei olekaan syyllinen, sillä on varmasti suuri merkitys kyseiselle lapselle.  Toinen puoli on sitten suojeluintressi ja lapsen saattaminen yhteiskuntakelpoiseksi aikuiseksi, ja siinä oikeusprosessi ei ehkä ole se paras tie.  

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".