Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Hisingen on yhä Göteborgin suomalaistaustaisten saari

Julkaistu torsdag 26 oktober 2017 kl 06.01
Nadja, Aino ja Tarja: "Me olemme hissinkiläisiä"
(1:47 min)
Tre generationer av kvinnor och en katt
Häikiön perhe kolmessa polvessa: Nadja, Aino ja Tarja asuvat kaikki Hisingenillä, tosin eri puolilla. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Hisingenillä sijaitsevat alueet ovat kärkisijoilla ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven suomalaistaustaisten asuinpaikkoina Göteborgissa. Tämä käy ilmi Sisuradion SCB:ltä tilaamista tuoreista luvuista.

På svenska: Hisingen – sverigefinländarns ö i Göteborg

Göteborgin 30 599 suomalaistaustaista ovat levittäytyneet koko kaupunkiin, mutta Lundby on kaupungin ruotsinsuomalaisin alue suomalaistaustaisten asukkaiden määrässä mitattuna. Suomalaistihein alue on puolestaan Bergum, jonka asukkaista 10,4 prosenttia on suomalaistaustaisia. 

Sisuradion Tilastolliselta keskustoimistolta SCB:ltä tilaamista luvuista selviää, että sekä määrissä mitaten että osuutta katsoen on selvää, että Hisingen on suomalaistaustaisten suosiossa oleva saari.

Hisingenillä sijaitsee joukko miljoonaohjelman aikaan rakennettuja lähiöitä muun muassa Biskopsgården, minne moni 1960- ja -70-luvuilla tullut muutti aikanaan. Lisäksi Hisingenin puolella sijaitsivat aikanaan ja osin yhä suuret suomalaistyöpaikat: telakat ja Volvo.

Kolmas polvi joen toisella puolella 

Muutos on alkanut, sanoo siirtolaisuutta Ruotsissa tutkinut historioitsija Eric de Geer.

– Ensimmäinen sukupolvi asuu edelleen Göteborgin pohjois- ja koillisosissa. Kolmas sukupolvi on toista ja kolmatta suurempi Götaälven-joen etelänpuoleisilla alueilla.

Kolmannen polven sijoittuminen on aivan eri. He ovat siirtyneet "paremmille" alueille.

Kolmannessakin polvessa eli henkilöillä, joilla on suomalainen isovanhempi, ykkössija määrässä ja osuudessa menee kuitenkin Hisingenille Lundbyhyn ja Rödbohon.

"Me olemme hissinkiläisiä"

– Lövgärdet!

– Joo Lövgärdet!

– Tai Tuvekin! Siellä on Finlandsvägenkin, oikein symbolisesti!

Näin arvuuttelevat göteborgilaisen Häikiön perheen kolme sukupolvea kotikaupunkinsa suomalaisinta aluetta. Ainon, Tarjan ja Nadjan arvaus ei ole kaukana todellisuudesta.

Lövgärdet kuuluu Gunnaredin alueeseen, jossa asuu reilu 1 400 suomalaistaustaista eli kolmanneksi eniten. Tuven väestöstä puolestaan 8,6 prosentilla on suomalaistausta. Finlandsvägenillä saattaa siis hyvinkin kuulla suomea.

Häikiön naiset kolmessa polvessa ovat kaikki asuneet vain Hisingenillä, eikä tarkoitus ole muuttaa.

– Me ollaan hissinkiläisiä kaikki. Ja täällä on se luonto. Se suomalaisuus tulee sillä lailla läpi, että me haluamme olla lähellä luontoa, Tarja Häikiö summaa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".