Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

#Kielipuoli: Termi perintökieli jakaa mielipiteitä

Julkaistu lördag 28 oktober 2017 kl 15.00
Äidinkieli-perintökieli-kansallinen vähemmistökieli - mikä on paras?
(3:47 min)
koulu kirjasto bibliotek böcker finska svenska skolan
1 av 2
Kielitermit puhuttavat. Foto: Kaisa Vuonokari/SR Sisuradio
Ella Turta.
2 av 2
Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton varapuheenjohtaja Ella Turta. Foto: Johanna Dickson/SR Sisuradio

Vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdin esittää, että äidinkieli-käsitteen rinnalle otettaisiin kouluissa termi perintökieli eli kulturarvsspråk. Ehdotus on saanut sekalaisen vastaanoton.

Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton varapuheenjohtaja Ella Turta kertoo liiton pitävän selkeimpänä sitä, että saamea, romania, jiddisiä, suomea ja meänkieltä sanottaisiin koulussakin kansallisiksi vähemmistökieliksi, koska nimitys on jo yleisesti tiedossa.

Perintökieli ei Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton mielestä ole huono ilmaisu, mutta kansallisia vähemmistökieliä tuntemattomampi kansallisille vähemmistöille. 

Vähemmistökieli käy

Koulun tarkastusvirasto eli Skolinspektionen on samoilla linjoilla Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton kanssa ja esittää, että kansallisten vähemmistöjen kieliä sanottaisiin koulussa juuri kansallisiksi vähemmistökieliksi. 

Näin siksi, koska näiden kielten opetus ja tuki tähtää kielten revitalisointiin, virkistämiseen ja uudelleen oppimiseen erotuksena äidinkielen opetukseen, jossa kieltä opetetaan jo sitä hyvin taitaville lapsille.

Kannatusta perintökieli-sanallekin

Perintökieli tai kulttuuriperintökieli saa kannatusta Ruotsin juutalaisten järjestöiltä Sveriges jiddischförbund ja Judiska centralrådet.

Järjestöt kannattavat selvittäjän esitystä siksi, että jiddish ei ole arkikieli, vaan nimenomaan kulttuuria kantava perintökieli. Myös Södertäljen, Norrköpingin ja Oxelösundin kunnat kannattavat perintökieli-termiä lähetevastauksessaan Lennart Rohdinin selvitykseen.

Perintökieltä myös vastustetaan

Perintökieli-käsitettä vastustavat esimerkiksi opettajaliitto Lärarnas Riksförbund ja Kouluvirasto eli Skolverket, koska näiden mielestä ei ole aihetta lisätä vielä yhtä uutta käsitettä koululakiin.

Kouluviraston mielestä on myös epäselvää, mitä kieliä termi koskisi, ja kuinka suuri uuden käsitteen tarve on.

Kaikki eivät ota kantaa

Muiden muassa Kielen ja kansanperinteen laitos ei ota suoraan kantaa esitykseen, vaan viittaa vastauksessaan marraskuun puolivälissä odotettavaan selvitykseen kansallisten vähemmistökielten opetuksesta, jota professori Jarmo Lainio valmistelee.

Kaikki, joilta lähetevastausta on pyydetty, eivät ole suoraan käsitelleet perintökielen nostamista käsitteenä äidinkielen rinnalle; se puuttuu esimerkiksi Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan ja Ruotsinsuomalaisten keskusliiton vastauksista.

Keskustelua voi vielä jatkaa

Sanamuotoa kansalliset vähemmistökielet eli nationella minoritetsspråk kannattava Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto arvelee, että asiasta voidaan keskustella.

– Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, toteaa liiton varapuheenjohtaja Ella Turta.

– Lennart Rohdin nostaa selvityksessään sitä, että muotoilu tulisi vaihtaa, mutta tähdentää myös sitä, että voidaan keskustella siitä, mikä se muotoilu olisi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".