Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

#Kielipuoli: Annika tarkastelee Lapin taloutta

Julkaistu söndag 29 oktober 2017 kl 18.00
Onko se kielestä kiinni?
(5:53 min)
Annika Lantto.
Norrbottenilainen kolumnisti Annika Lantto. Foto: Mattias Ahlm/Sveriges Radio

Pohjois-Suomessa matkailu on talouden veturi, mutta Ruotsin puolella ei. Annika Lantto miettii, mikä tähän on syynä.

"Lapin talous kasvaa eniten Suomessa". Tältä kuulostivat otsikot, kun Suomen työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viimeisimmät kansantalouden lukemat syyskuussa.

Suurin menestyksen tekijä on matkailuala, jonka kasvu on huomattava sekä suurissa, tunnetuissa matkailukohteissa, kuten joulupukin kotikaupungissa Rovaniemellä tai hiihto- ja laskettelukeskuksissa Levillä ja Ylläksellä, mutta myös ympäri koko Lappia, aivan Meri-Lapista maakunnan pohjoisimpiin tunturikohteisiin. 

Vuosien aikana olen seurannut suomalaista matkailumenestystä käydessäni Rovaniemellä, Levillä ja Ylläksellä, mutta myös oman olohuoneeni ikkunan läpi, josta näen Tornionjokea ja valtatietä numero 21, joka kulkee Kilpisjärvelle asti. 

Kohta liikenne pohjoiseen vilkastuu. Helsinkiläiset hiihtäjät suuntaavat kohti tuntureita ja venäläiset, ranskalaiset ja japanilaiset matkailijat tulevat lentoisin joulupukkia vierailemaan ja kokemaan lappilaista talvea. Mutta täällä Ruotsin puolella on toistaiseksi melko hiljaista. Matkailua kuvataan tulevaisuuden alana, mutta vielä ollaan pahasti jälkijunassa verrattuna Suomeen. 

Vaikka väitän, että meillä täällä Norrbottenissa on olemassa Ruotsin parhaat hiihto- ja laskettelumahdollisuudet, tuntuu täkäläinen tunturimatkailu olevan hiipuva verrattuna Leviin ja Ylläkseen. 

Mutta vertailu on epäreilu, koska siinä vaiheessa, kun Jumala, Big Bang tai maannousu loi Ruotsin, se myös valitettavasti sai aikaiseksi muutaman tunturin sinne Keski-Ruotsiin ja Etelä-Norrlantiin, eikä sen jälkeen kenenkään tarvinnut lähteä Norrbotteniin asti hiihtolomallaan. Toisin kuin Suomessa, missä laskettelumahdollisuudet Etelä- ja Keski-Suomessa ovat pieniä. 

Joskus tuntuu siltä, ettei Pohjois-Ruotsia tai Norrlantia olisi olemassa. Kun Svenska Dagbladet julkaisi kesällä matkaoppaan kesä-Ruotsiin ja sen matkailukohteisiin, jäi koko Norrlanti mainitsematta.

Taalainmaalla kohdalla loppui myös kartta Ruotsista. Tällaiseen olen tottunut ja melko kyllästynyt.  

Suomessa toisaalta Lappia pidetään päivänselvänä kotimaisena matkailukohteena. Tänne tullaan nauttimaan RUSKASTA, kokemaan KAAMOSTA, nauttimaan kunnon lappilaisesta PAKKASESTA. 

Suomen kielessä on paitsi noin neljätuhatta ruotsalaista lainasanaa, myös suuri saamelainen vaikutus. Sanoilla kuten äsken mainitut RUSKA, KAAMOS ja PAKKANEN ovat kaikki alunperin saamenkielisiä ja niillä on ollut suuri vaikutus Lapin identiteetin rakentamiseen ja markkinointiin

Ruotsin kielestä toisaalta ei löydy kuin muutama saamelainen lainasana, kuten kuksa eli kåsa, ja noin kymmenkunta suomalaista lainasanaa. Väittäisin, että ruotsin kieli on yllättävän köyhä verrattuna suomalaiseen, kun puhutaan esimerkiksi vuodenajoista tai ilmoista täällä pohjoisessa. 

Ruska-sanaa ei esimerkiksi löydy lainkaan ruotsin kielestä, kaamos on saanut ei-niin-seksikkään vastineen sanassa polarnatt, ja pakkasta kuvataan neutraalein sanoin kuten kyla tai köld. Jos Suomessa kertoo ruskasta, kaikki tietävät mikä se on. Lapissa sitä markkinoidaan täysin voimin ruskamatkailuna, mutta täällä Ruotsin puolella vastaavasta en ole ikinä kuullut. 

Pohjoisruotsalaisten asukkaiden vaikutus riikinruotsiin on saanut melko pienen tilan. Miten se vaikuttaa meidän itsekuvaamme? Osaammeko viestiä ulkomaailmalle, keitä olemme ja minkälaista täällä on, jos emme itse kuvaa sitä kielellämme? 

Kansainvälisen matkailun menestystä Pohjois-Suomessa ja etenkin Lapissa on mielenkiintoista seurata ja analysoida verrattuna Ruotsiin. Perusedellytykset ovat samat: sama talvi, suurin piirtein sama luonto ja eläimet, ja historiallisesti yhteinen kulttuuri. 

Suomessa on markkinoitu Lappia jo alusta lähtien, ja Lappi on jopa laajentunut; en itse asiassa ylläty, jos se pian ulottuu Pohjanmaalle asti tai jopa sen ohitse. 

Suomen matkailualalla ei pelätä käyttää Lappland-sanaa markkinoinnissa. Siinä on tosiaan varjopuolensa, kun saamelaiskulttuuria osittain hyödynnetään tavalla, joka ei tunnu kovin eettiseltä tai aidolta. Helsinki-Vantaan lentokentällä myydään esimerkiksi massatuotettuja saamelaisnukkeja feikkipuvuissa ja porontaljoja, joiden alkuperä on hyvin epäselvä. 

Oma kotikuntani Övertorneå ei kuulu Lapplandin eli Lapin maakuntaan, mutta on viime vuosina alkanut muiden Norrbottenin kuntien kanssa markkinoimaan itseään osana Swedish Laplandia. Lapland viestii kansainvälisille markkinoille jotain aivan muuta kuin anonyymi Norrbotten. 

Katse on kääntynyt itänaapuriin Suomeen, missä Lappi ei ole jälkijunassa, vaan tällä hetkellä maan veturi. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".