Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Kolumni: Saako karjalanpiirakoita tuunata?

Julkaistu torsdag 2 november 2017 kl 12.40
Nettikansa hirmustui, kun tv-kisassa parhaina palkittiin eksoottiset karjalanpiirakat taatelilla ja maapähkinävoilla
(3:25 min)
Karelska piroger karjalanpiirakka munavoi
1 av 2
Karjalanpiirakka kuuluu syödä munavoilla vai kuuluuko? Foto: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio
mustamakkara karjalanpiirakka karelska piroger
2 av 2
Voiko karjalanpiirakan päälle laittaa mustamakkaraa? Foto: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio

Oikean karjalanpiirakan syvimmästä olemuksesta on Suomessa käynnissä mehevä riita. Vastakkain ovat modernia otetta vaativat ammattikokit ja perinteitä puolustavat karjalaiset. Karjalanpiirakkagaten puurokattilaan sohaisee kauhansa myös kirjeenvaihtajamme Katri Nisula, joka pohtii, mitä riidan takana loppujen lopuksi on.

Eivätpä tienneet suositun Koko Suomi leipoo -televisio-ohjelman julkkiskokit, mihin muurahaispesään keppinsä sohaisivat, kun ottivat perinteiset karjalanpiirakat yhden kilpailujakson teemaksi. Kisassa perinteisten piirakoiden taitajat nuijittiin armotta viimeiseksi.

Tuomarien mukaan oikean piirakan kuoren pitää olla paksu ja siinä pitää olla paljon täytettä. Voittajiksi selvisivät eksoottiset piirakkamallit, joiden täytteenä oli muun muassa taatelia ja maapähkinävoita.

Karjalainen nettikansa hirmustui. Tv-ohjelmassa kiitosta saaneet piirakat eivät heidän mielestään ole piirakkaa nähneetkään. Oikea piirakka on nimittäin sellainen, jonka mummo aikoinaan Karjalassa paistoi: ohutkuorinen ja kauniisti rypytetty, täytteenä riisi- tai ohrapuuroa, joskus perunaa.

Kokkiohjelman kokit tuomittiin sosiaalisen median armottomassa tuomariaitiossa kulttuurihistoriaa tuntemattomiksi pullapojiksi, joiden ainoa kokemus karjalanpiirakoista rajoittuu kauppojen einesaltaiden teollisiin versioihin.

Tämän syksyn kohu ei ole ensimmäinen piirakkakohu Suomessa. Edellisen kerran karjalaiset nousivat barrikadeille piirakoidensa puolesta vajaat kaksi vuotta sitten, kun Posti julkaisi piirakka-aiheisen postimerkin. Siinäkin kuvaan oli päässyt paksukuorinen einespiirakka.

Posti perusteli valintaansa sillä, että aito, käsintehty piirakka ei näyttänyt kuvassa yhtä hyvältä kuin koneella tehty, säännöllinen läpyskä.

– Kattia kanssa, sanoivat karjalaiset.

Joku miettii ehkä nyt, eikö uusi aika vaadi uusia tapoja, ja eikö karjalaistenkin jo ole aika siirtyä nykyaikaan muistojensa laulumailta ja nauttia siitä, että vanha perinneruoka kiinnostaa edes sen verran, että joku haluaa sitä muokata tai tuunata, kuten täällä Suomessa trendikkäästi ilmaistaan.

Tällä palstalla olen silloin tällöin puhunut kulttuurisesta omimisesta, jolla tarkoitetaan sitä, että valtaväestö hyväksikäyttää vähemmistön kulttuuria, kieltä ja symboleita. Valitettavasti karjalanpiirakan tuunaamisessa on kyse juuri tästä.

Karjalainen kulttuuri levisi koko Suomen alueelle ja myös Ruotsin puolelle evakoiden mukana sotien jälkeen. Moni karjalainen kokee, että on joutunut luopumaan ainakin osasta kulttuuristaan ja jotkut jopa kielestään eli karjalan kielestä - joka on eri asia kuin karjalan murre – ympäristön paineen takia.

Yksi harvoista asioista, jotka karjalaisuudesta ovat valtaväestölle kelvanneet, ovat karjalanpiirakat. Ja nyt nekin haluttaisiin muokata joksikin aivan muuksi, kuin karjalaiset itse haluavat.

Tässä vaiheessa joku ehkä kysyy, saako mitään enää lainata. Olisiko suomalaisten syötävä vain pettuleipää ja naurista. Miten käy pitsan ja pastan, ja onko suomalaisilla – hitto vieköön – enää oikeutta tehdä edes makaronilaatikkoa, Turkista alun perin kotoisin olevista kaalikääryleistä puhumattakaan?

Kyse on valtasuhteista. Kun napolilainen perheenäiti tekee pitsaa ja pastaa omalla isoäidiltä perityllä reseptillään, hänelle on todennäköisesti se ja sama, mitä täytteitä suomalaisessa tai ruotsalaisessa pitseriassa lätyn päälle tungetaan. Häntä Pohjolan versio ei haittaa, koska oikean italialaisen ruoan tekijöitä riittää.

Pienen kulttuurin edustajilla tilanne on toinen. Jos karjalaiset eivät vaali piirakoitaan, sitä ei tee kukaan. Piirakoiden mukana hautaan voi mennä kokonainen kulttuuri.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".