Kieppo-sana
Kieppo ei vakiintunut suomen kieleen. Arvaatko mitä se tarkoittaa? Foto: Siiri Laitinen
#Kielipuoli

Hyrysysystä tuli auto – näin sanoja syntyy

Uudet ja vanhat uudissanat
7:49 min

Monet suomen sanoista ovat kohtalaisen uusia. Kielenhuoltaja Henna Leskelä ja kielentutkija Lari Kotilainen kertovat, miten suomen kieleen syntyy sanoja.

Hyvin suuri osa suomen kielen sanoista on keksitty 1800-luvulla sen jälkeen, kun Suomi irtaantui Ruotsista ja kansallisaate alkoi itää.

Mutta sanasto kasvaa ja muuttuu jatkuvasti. Suomen satavuotiaan itsenäisyyden aikanakin kieleen on syntynyt iso määrä uusia sanoja, ja suuri joukko on myös haudattu.

Viime kädessä sanojen kohtalo riippuu siitä, miellyttävätkö ne meitä kielenkäyttäjiä.

Perussanasto luotiin 1800-luvulla

1800-luvulla oli jo ennestään olemassa uskonnollisia tekstejä ja lakitekstiä suomeksi, mutta suomenkielistä sanastoa monilta aloilta puuttui.

– Suomen siirryttyä osaksi Venäjää alkoi kansallisaate vähitellen kyteä, mutta ei ollut aivan itsestäänselvää, että aatteen kieleksi vakiintuisi juuri suomi. Myös ruotsi ja venäja olivat mahdollisia vaihtoehtoja, kertoo lingvisti Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta.

Kun suomen kielen perussanastoa luotiin 1800-luvulla, keksittiin tuttuja sanoja kuten sairaala, rokote ja kuume. Uusia sanoja on tarvittu senkin jälkeen jatkuvasti sitä mukaa, kun yhteiskunta muuttuu. Esimerkiksi tekniikan nopea kehitys on tuonut mukanaan koko joukon uutta sanastoa.

Sanoja syntyy – ja kuolee

Monia sanoja on vuosisatojen varrella myös saatettu sanojen hautausmaalle. Esimerkkejä tällaisista ovat

  • karsku, murakka, nakerre = näkkileipä
  • kolmikko, kolmikulma = kolmio
  • valmisto = tehdas
  • onnisto = paratiisi
  • suljetus = luostari
  • näkymö = teatteri
  • kieppo = roll on deodorantti
  • hyrysysy = auto

– Suomen itsenäistyminen sata vuotta sitten ei sinänsä tuonut mukanaan kieleen paljonkaan uusia sanoja, mutta se antoi mahdollisuuksia kehittää sitä edelleen, sanoo tutkija Lari Kotilainen.

Ei suurta uhkaa englannista

Hän myöntää suomen kielen kehittyneen niin, että siinä esiintyy nykyisellään paljon englannin kieleen pohjaavia sanoja. Niitä Lari Kotilainen ei tosin pidä suurena ongelmana.

Suomen kielen kielioppiin englanti ei ihan helposti pääse vaikuttamaan, kun ne ovat niin erilaisia kieliä.

Lari Kotilaista hämmästyttäisi, jos esimerkiksi englannin monikkopiirteitä tulisi suomen kieleen lähimmän viidenkymmenen vuoden aikana. Enemmän hänta huolestuttaa englannin kielen kasvava yliote tieteen eri aloilla.

– Joillain tieteen aloilla ei ole enää lainkaan suomenkielistä sanastoa. Toivoisin, että suomella ja englannilla olisi mahdollisuus rinnakkaiseen eloon myös korkeassa tieteessä.

Fråga
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".