Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Mika Lahdensivun kolumni

Kolumni: Saako jouluvalot sytyttää jo syyskuussa?

Julkaistu torsdag 9 november 2017 kl 08.00
Eikö edes aikaisista jouluvaloista voi keskustella omalla nimellään?
4:16 min
Mika Lahdensivu
Mika Lahdensivu Foto: Sammy Steen/SR Sisuradio

Kerrostaloasukkaan suvaitsevaisuus saattaa olla koetuksella, kun jouluiset valoköynnökset syttyvät normiaikaa aikaisemmin naapurin parvekkeella. Miksi näin ja mihin se johtaa, sitä pohtii Sisuradion kolumnisti Mika Lahdensivu.

”Voiko näin olla vuonna 2017?”, kauhisteli jonkin aikaa sitten nimimerkki Anonym tukholmalaisen lähiön paikallislehdessä. Jo syyskuussa oli joku kerrostaloasukas ripustanut parvekkeensa kaiteeseen valoköynnöksen ja ikkunaansa kauniisti loistavan tähden.

Nimimerkki Anonym piti aivan kauheana, että jouluvaloja – jollaisiksi hän niitä kutsui – tällä tavoin väärinkäytetään. Nimimerkin mielestä kansaa pitäisikin nyt valistaa siitä, miten adventtiin ja jouluun liittyviä koristeita tulisi käyttää.

”Miksi toinen täällä valon lapsi on ja toinen yötä rakastaa?” Sitä arvuutteli aikoinaan Reino Helismaa laulussaan Päivänsäde ja menninkäinen. Kysymys tuntuu aina vain ajankohtaiselta.

Missä sanotaan, että kansan kuuluu vaeltaa pimeässä viikkojen ajan? Syntikö se on, jos syksyn ja syystalven synkkyyteen haluaa vähän valoa ja maksaa siihen tarvittavan sähkönkin ihan itse?

Myönnän olevani koristekonservatiivi ja ottavani esimerkiksi adventtikynttelikön esiin vasta ensimmäisenä adventtina. Samalla ajattelen kuitenkin, että minun tapani ja kulttuurini ovat vain yksiä monista.

Valon lähteet, jotka minä liitän kristilliseen jouluperinteeseen, voivat olla toiselle pelkkä esteettinen elämys. Naapuri ehkä kytkee ne ihan vain pistorasiaan pimeänä vuodenaikana, ei mihinkään uskontoon tai kulttuuriin. Ja ehkä hän jopa ajattelee noin tehdessään, ettei olisi huono idea tuoda vähän valoa muidenkin pimeyteen? Siinä ei minusta ole mitään väärää.

Nimimerkki Anonym kysyi: ”Voiko näin olla vuonna 2017?”. Minä taas kysyn omasta näkökulmastani: milloin sitten, jos ei viimeistään nyt? Eikö Ruotsia ole jo hyvän aikaa kutsuttu monikulttuuriseksi maaksi ja joskus jopa uskontoneutraaliksi?

Asia saattaa nimimerkki Anonyymille tulla yllätyksenä, mutta edes kaupallinen joulu ei yhdistä kaikkia Ruotsin asukkaita – ei, vaikka kaupat sen viettoon viettelisivät jo viimeistään marraskuussa.  

Suvaitsemattomuus suututtaa, mutta ei suvaitsevainenkaan suhtautuminen aina mieltä ylennä. Suvaitsevainen suhtautuminenhan on sitä, että saat pitää poikkeavat tapasi ja mieltymyksesi - tai kielesi ja kulttuurisi – mutta yhdellä ehdolla: et juuri tuo niitä esiin, etkä varsinkaan anna ymmärtää, että ne olisivat yhtä arvokkaita kuin jotkin toiset.

Suvaitsevainen sallii esimerkiksi sen, että kotonasi on syksyn pimeydessäkin valoa ja vaikka tähtien loistetta, kunhan vain pidät ne omana ilonasi, verhojen takana. Tällaisessa suvaitsevaisuudessa voi nähdä jopa tiettyä sukulaisuutta Janten lain kanssa. Sen kymmenes pykälähän kuuluu näin: ”Älä luule, että voisit opettaa meille jotain.”

Suvaitsevaisuus kuulostaa jotenkin keskeneräiseltä suhtautumistavalta ainakin, jos tavoitteena on aidosti ymmärtää jotain toista ihmistä. Tällaisen helpon suvaitsemisen tien valitsen joskus minäkin, valitettavasti. Siitä huolimatta ja juuri siksi yritän kuitenkin pitää mielessäni tämän viisauden ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, jopa jouluvaloista puhuttaessa: ”Asioista on yleensä ainakin kolme mielipidettä: sinun, minun ja se oikea.”

Milloin on oikea aika sytyttää niin sanotut jouluvalot? Luultavasti siitä ei lue mitään laissa eikä EU-direktiiveissä.

Kierrän siis kysymyksen ja esitän toisen: miksi ihmeessä mielipide noinkin mitättömästä asiasta pitää tuoda esiin nimettömänä lehden yleisönosastossa? Suhtaudummeko suvaitsemattomasti toistemme mielipiteisiin? Suvaitsemmeko toisiamme vain, jos mielipiteet pidetään piilossa nimimerkkien takana? Voiko näin olla vielä vuonna 2017?

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".