Svenska litterataursällskapet frågar: Finlandssvenska i Sverige - hur fungerar det? Foto:SLS
1 av 2
Ruotsinruotsalaiset ja suomenruotsalaiset puhuvat samaa kieltä, mutta kommunikoivat siitä huolimatta eri tavoin.
Jan Lindström
2 av 2
Pohjoismaisten kielten professori Jan Lindström Helsingin yliopistosta. Foto: Kotialbumi
Kielipuoli

#Kielipuoli: Ruotsalaiset liioittelevat ja suomenruotsalaiset ovat kankeita

"Jotain pientä eroa tässä meidän tavassamme puhua on"
5:06 min

Suomenruotsalaiset ja Ruotsin ruotsia puhuvat eivät aina ymmärrä toisiaan. Kuitenkin he puhuvat samaa kieltä. Vastausta tähän etsitään tutkimushankkeessa.

Ruotsin kieli kuuluu niin kutsuttuihin monikeskisiin kieliin eli ruotsiksi pluricentriska språk. Se tarkoittaa, että kielellä on useampi kuin yksi kotimaa.

Euroopan suurimmat monikeskiset kielet ovat englanti, saksa ja ranska. 
Kun on vähintään kahdesta eri maasta ja yhteiskunnasta kyse, kommunikaatio tapahtuu eri tavoin, vaikka onkin samasta kielestä kyse.

Professori Catrin Norrby Tukholman yliopistosta vetää monivuotista tutkimushanketta yhdessä Helsingin, Turun ja Göteborgin yliopistojen tutkijoiden kanssa. Päämääränä on selvitellä, miksi kommunikaatioon liittyvät kuviot ja käytännöt eroavat Suomessa ja Ruotsissa, millaiset erot ovat, ja mihin ne voivat johtaa.

Sama kieli, eri sanontatavat

Pohjoismaisten kielten professori Jan Lindström Helsingin yliopistosta on yksi hankkeen tutkijoista.

– Meillä on sama kieli, mutta miksi me aina emme ehkä täysin ymmärrä toisiamme? En tarkoita sitä, että kuullaan heti aksentista tai sanastosta, että on erilainen, vaan se, miten asiat sanotaan, hän sanoo.   

Kyse tässä hankkeessa ei siis ole siitä, että ruotsalaiset sanovat övergångsställe kun suomenruotsalaiset puhuu skyddsvägistä. Vaan siitä, että näiden kahden maan ruotsinkieliset kommunikoivat eri tavoin.

Suomenruotsi ja ruotsinruotsi ovat periaatteessa sama kieli, mutta toimivat eri ilmastoissa ja yhteiskunnissa, ja sen vuoksi kulttuurieroja on.

– Kaikki, jotka matkustavat Suomen ja Ruotsin välillä, voivat havaita joitakin eroja, eli että jotain pientä eroa tässä meidän tavassa puhua on.

Tutkijat ovat seuranneet samankaltaisia tilanteita molemmissa maissa, kuten lipun ostamisia tai tervehtimisiä, ja havainneet selviä eroja. Ruotsinruotsissa käytetään "suurempia" sanoja, kun taas suomenruotsissa ei ole yhtä paljon superlatiiveja käytössä.

Käytännössä ruotsalaiset käyttävät enemmän sanoja kuten jättebra, toppen, lysande, strålande, kanon. Suomenruotsalaiset ilmaisevat aivan samat asiat, mutta käyttävät mieluummin sanoja bra, fint, kiva, tai joskus finemang.

Enemmän innokkuutta Ruotsissa?

– Nämä enemmän superlatiiviset sanat ovat poissa suomenruotsista, ja se kuvaa aika lailla sitä suhdetyötä, eli että minkä luonteista se on näissä kahdessa maassa, Jan Lindström sanoo.

Näiden ja monien muiden komminikaatioon liittyvien erojen vuoksi väärinkäsityksiä sattuu. Suomenruotsalaisena Jan Lindström on jo oppinut, miten parhaiten kommunikoida Ruotsissa.

– Jos et tarpeeksi energisesti ilmaise entusiasmiasi, voidaan ehkä tulkita, että et oikeastaan ollut tyytyväinen. Ruotsiin matkustaessa täytyy aina muistaa olla hieman enemmän pluspuolella sanastossa: "absolut" ja kaikki nämä, kun taas Suomessa "joo" ja "hmm" voivat ihan hyvin riittää.

Hanke jatkuu vuoteen 2020 asti.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".