Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Jarmo Lainion kolme tärkeintä ehdotusta vähemmistökielten opetuksen parantamiseksi

Julkaistu onsdag 15 november 2017 kl 11.35
"Vähemmistökielet saatava osaksi koulupäivää"
(1:42 min)
Kollaasi: vasemmalla Jarmo Lainio, oikealla koululuokka
Professori Jarmo Lainio selvitti vähemmistökielien opetuksen tilaa hallituksen pyynnöstä. Foto: Sari-Anna Söderman/Sisuradio ja Jonas Ekströmer/TT

Professori Jarmo Lainio jätti keskiviikkona koulutusministeri Gustav Fridolinille (MP) joukon ehdotuksia muun muassa suomen opetuksen parantamiseksi Ruotsissa.

På svenska: Regeringens utredare Jarmo Lainios tre förslag för att rädda minoritetsspråken

Koulutusministeri Gustav Fridolinin tilaaman selvityksen taustalla on muun muassa Euroopan Neuvoston jo viidentooista vuoden ajan Ruotsia kohtaan esittämä ankara kritiikki.

Euroopan neuvoston mukaan Ruotsissa järjestetään liian vähän sekä äidinkielenopetusta että kaksikielistä opetusta vähemmistökielissä.

Jarmo Lainion kolme keskeisintä ehdotusta opetustilanteen parantamiseksi ovat nämä:

  1. Perustetaan uusi kouluaine - kansallinen vähemmistökieli (nationellt minoritetsspråk).
    Täten vähemmistökielten äidinkielenopetus erotetaan muiden kielten äidinkielenopetuksesta.

  2. Vähemmistökielten opetus järjestetään osana tuntisuunnitelmaa (timplan).
    Tällä hetkellä opetus järjestetään useimmiten lukujärjestyksen ulkopuolella. 

  3. Opetuksen minimimääräksi määritellään noin kolme tuntia viikossa ja se taataan koko maassa.
    Koko peruskoulun aikana vähemmistökieltä tulee Jarmo Lainion mukaan oppia vähintään 960 tuntia.

Lisäksi Jarmo Lainio esittää tarkemman selvityksen tekemistä kaksikielisestä opetuksesta vähemmistökielissä. Tilanne on hänen mukaansa todella hankala – kaksikielistä opetusta saa vain kourallisessa kouluja koko Ruotsissa.

– Sekä opettajakoulutuksen että kaksikielisen opetuksen osalta tarvitaan sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpiteitä. Tilanne on arvioitava uudestaan, sanoo Lainio.

Lainio korostaa myös yhteinäisen koulutusketjun tärkeyttä – kieliä on voitava oppia esikoulusta korkeakouluun asti.

Vähemmistökielten opetus lukiossa ei toimi tällä hetkellä ollenkaan.

Lainio viittaa tilastotietoihin, joiden mukaan vain 1-5 prosenttia vähemmistökieliä peruskoulussa opiskelevista jatkaa kielen opiskelua lukiossa.

Koulutusministeri: Tähtäämme lukuvuoteen 2019/2020

Koulutusministeri Gustav Fridolin (MP) pitää Lainion selvitystä tervetulleena. Hänen mukaansa hallitus tähtää siihen, että uudistukset tulisivat voimaan syksyllä 2019 alkavana lukuvuonna.

– Kritiikkiä on tullut niin pitkään, joten on aika saada aikaan muutoksia.

Uudistusten lasketaan maksavan yhteensä noin sata miljoonaa kruunua. Fridolin uskoo, että asia etenee, vaikka hallituspohja vuoden 2018 vaaleissa muuttuisi.

– Toivon, että tämä asia ei herätä poliittista erimielisyyttä, vaan myös muut puolueet tukevat tätä, hän sanoo.

Ruotsin viralliset vähemmistökielet ovat suomi, meänkieli, saame, romani chib ja jiddish.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".