Lennart Rohdin, och en stor röd kryss över texten FINLANDSSVENSKAR - EN NATIONELL MINORITET I SVERIGE?
Hallituksen selvittäjä Lennart Rohdin ei ehdota, että suomenruotsalaisista tulisi kansallinen vähemmistö Ruotsissa. Foto: Anni Emilia Alentola & Noora Holm/SR Sisuradio (Kartta: Carto)

Lennart Rohdin: Ei vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille

"Finlandssvenskar uppfyller inte det avgörande kravet"
0:18 min

Hallituksen vähemmistöpoliittinen selvittäjä Lennart Rohdin ei ehdota vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille. Rohdinin mukaan suomenruotsalaisuus Ruotsissa ei ole tarpeeksi vanhaa.

På svenska: Finlandssvenskarna får inte nationell minoritetsstatus i Sverige

Ruotsin suomenruotsalaisten etujärjestö FRIS on ajanut vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille jo usean vuoden ajan. Valtiopäivillä asiaa on ajanut muun muassa keskustan valtiopäiväedustaja Kerstin Lundgren (C).

Hallitus sanoi suomenruotsalaisten vähemmistöasemalle "ei" vuonna 2015. Kesällä 2017 hallitus päätti selvittää asian uudestaan, sen jälkeen kun valtiopäivät oli äänestänyt selvityksen puolesta.

Nyt selvittäjä Lennart Rohdin siis toteaa, että Ruotsin suomenruotsalaiset eivät täytä kaikkia kansallisille vähemmistöille määritettyjä kriteerejä.

"Suomenruotsalaisuus syntyi vasta 1900-luvulla"

– Valtiopäivien vuonna 1999 päättämien kriteerien mukaan vähemmistöryhmän olisi pitänyt vaikuttaa Ruotsissa jo ennen 1800- ja 1900-lukujen taitetta. Käsitykseni mukaan suomenruotsalainen identiteetti alkoi kuitenkin muodostua vasta 1900-luvun alusta lähtien, Rohdin sanoi lehdistötilaisuudessa.

Rohdinin mukaan suomenruotsalaiset täyttävät monta muuta vähemmistön kriteeriä, mutta eivät historiallista, mikä on tärkein.

– Sen sijaan on tärkeää lisätä tietoa tästä kansanryhmästä esimerkiksi kouluopetuksen kautta, Rohdin toteaa.

FRIS: Olemme todella pettyneitä

Ruotsin suomenruotsalaisten keskusjärjestön FRIS:n puheenjohtaja Inger Nyblom on pettynyt.

– Emme saa vieläkään minkäänlaista tunnustusta. Meillä on samanlaiset historialliset siteet Ruotsiin kuin suomea puhuvilla ruotsinsuomalaisillakin.

– Emme aio jättää asiaa tähän, vaan jatkamme lobbaamista, Nyblom sanoo.

Uusi viranomainen ja tarkennettu laki

Hallituksen selvittäjä Lennart Rohdin jätti keskiviikkona Ruotsin vähemmistölainsäädäntöä koskevan loppumietintönsä vähemmistö- ja kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnkelle (MP).

Suurin osa Rohdinin ehdotuksista esiteltiin jo kesällä – niihin kuuluu muun muassa vähemmistölain muuttaminen niin, että se velvoittaisi kunnat tarjoamaan esimerkiksi lasten esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa  kokonaan tai olennaisilta osin suomeksi vähemmistökielten niin sanotuissa hallintoaluekunnissa.

Rohdin esittää myös muun muassa erityistä viranomaista valvomaan vähemmistölain toteutumista. (Lue lisää täältä!)

Hallitus päättää nyt, miten ja milloin se muuttaa vähemmistölakia. Jotta asia ehdittäisiin käsitellä valtiopäivillä ennen syksyn 2018 vaaleja, pitäisi hallituksen tehdä lakiehdotus viimeistään maaliskuussa.

Ruotsin viralliset kansalliset vähemmistöt ovat ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit, saamelaiset ja juutalaiset.

Ääniklippi on ohjelmasta
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".