Kansan paljous
Foto: Hasse Holmberg/TT

Suomessa suhtaudutaan pääasiallisesti myönteisesti ruotsin kieleen

Ikä ja omat kokemukset vaikuttavat suhtautumiseen ruotsin kieleen
1:44 min

Suomenkieliset suomalaiset suhtautuvat tuoreen tutkimuksen mukaan positiivisesti ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin. Valtaosa pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Asenteet nuorimpien sukupolvien keskuudessa ovat kuitenkin kiristymässä.

Ajatushautomo e2:n tuoreen tutkimuksen mukaan kaksikielinen Suomi nauttii edelleen vahvaa kannatusta suomenkielisten suomalaisten keskuudessa. Kaksi kolmesta vastaajasta pitää ruotsinkieltä olennaisena osana suomalaista yhteiskuntaa ja selvä enemmistö, 69 prosenttia, kannattaa myös ruotsinkielisten palvelujen säilyttämistä, ainakin periaatteellisella tasolla.


Tutkija Ville Pitkäsen mukaan asenteissa ei ole tapahtunut jyrkkää muutosta viime vuosina, mutta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tuki ruotsin kielelle on jonkin verran vähentynyt.

Yksi trendi on selvä: nuorten asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat selvästi kielteisempiä kuin vanhojen.

Vanhemmille kansalaisille on iskostunut takaraivoon, että ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Nuoremmissa ikäluokissa tuki ei ole aivan yhtä vahvaa, mutta silti puolet nuoristakin ajattelee näin.

Monen mielestä ruotsinkieliset palvelut maksavat yhteiskunnalle liikaa

Vaikka ruotsin kieltä Suomen toisena kansalliskielenä periaatteessa kannatetaan, käytännön tasolla moni on sitä mieltä, ettei se saisi maksaa.

Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että ruotsinkielisiin palveluihin laitetaan liikaa rahaa. Iso osa suomenkielisistä ei myöskään ymmärrä, miksi ruotsinkielisiä palveluja pitää tarjota myös niille, jotka osaavat suomea.

Pakkoruotsi ärsyttää yhä 

Toinen rajalinja kulkee ruotsin kielen pakollisessa kouluopetuksessa, josta haluaisi eroon joka toinen suomenkielinen suomalainen.

– Periaatteellisella tasolla on helpompi suhtautua myönteisesti, mutta kun mennään omaan elämään ja taloudenpitoon liittyviin ja ylipäätään politisoituneisiin kysymyksiin, ne alkavat polarisoida kansaa enemmän.

Moni haluaisi kuitenkin osata ruotsia paremmin

Henkilökohtaisella tasolla ruotsin kieli kuitenkin kiinnostaa. Tutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista toivoisi osaavansa ruotsia paremmin. 40 prosenttia haluaisi olla enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa.

Tutkimukseen osallistui hieman yli 3000 suomenkielistä suomalaista. Tutkimuksen tekivät tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ajatushautomo e2:sta.

Ajatuspaja e2 on vuonna 2006 perustettu liberaali ajatushautomo.
Toimintaa tukevat mm. Keskitien tukisäätiö, MTK ja Svenska Folkskolans Vänner.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".