3-vuotias Niila äiti Aija Svenssonin sylissä.
Kolmivuotias Niila äitinsa Aija Svenssonin sylissä. Foto: A-L Hirvonen Nyström/SR Sisuradio

Lund poisti äidinkielen pedagogit – Niila jäi ilman suomenkielistä tukea

Lund: Noudatamme Skolinspektionenin linjaa
2:09 min

Lundin kaupunki lopetti syksyllä 2017 äidinkielen pedagogien käytön esikouluissa. Nyt Aija Svenssonin kolmivuotiaan Niila-pojan suomen kielen tukemisesta vastaa ruotsinkielinen henkilökunta.

På svenska: Lund tog bort modersmålspedagogerna i förskolan - Niila får inte stöd på finska

– Laitoin hakemuksen suomen kielen tuesta Niilalle jo keväällä, mutta siihen tuli kieltävä vastaus, Niilan äiti Aija Svensson kertoo. 

Esikoulun johtaja sanoi, ettei Lund enää anna kielitukea kieltä osaavan pedagogin avulla lainkaan. Sitä ei saa kukaan – eivät myöskään kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset.  

"Noudatamme Skolinspektionenin linjaa"

Lundin kunta päätti keväällä kulkea monen muun Ruotsin kunnan jalanjälkiä ja organisoida uudelleen äidinkielentuen esikouluissaan.

Lund ilmoitti – muiden kuntien tapaan – että se satsaa lasten äidinkieltä osaavien kiertävien pedagogien sijaan kaikkien lasten kulttuurien esille nostamiseen ja kielien huomioimiseen jokaisen esikoulun arjessa.

– Tehtäväämme ei kuulu hyödyntää äidinkielen opettajia yksittäisille lapsille. Kielituen pitää olla osa esikoulun arkea koko päivän ajan, selittää Lundin Lapsi- ja kouluhallinnon kehitysjohtaja Cecilia Fehrlund.  

Koulutarkastuslaitos Skolinspektionen on arvioinut tätä kysymystä ja on hyvin selkeä sen suhteen, että nykyinen tapamme tehdä töitä on opetussuunnitelman ja muiden sääntöjen mukainen. 

Opettelevat sanoja eri kielillä

Tarkoituksena on, että uudessa mallissa ruotsinkieliset pedagogit esimerkiksi nostavat esille lasten eri kieliä ja alkuperäismaita sekä opettelevat sanoja lasten eri kielillä.   

– Mielestäni ajatus on aivan hölmö. Eiväthän he osaa edes lausua suomenkielisiä sanoja. En siksi usko, että kielituesta tässä muodossa on mitään hyötyä, paremminkin päinvastoin, Aija Svensson ihmettelee uutta linjaa.  

Mutta miten kielituki uudessa muodossa on käytännössä ensihämmästyksen jälkeen toiminut? 

– Minä en ole huomannut, että tätä uutta mallia olisi otettu käyttöön.

Kysyin Niilan kehityskeskustelussa, minkälaisia keinoja olette aikoneet ottaa käyttöön hänen suomen kielen tukemisekseen, mutta pedagogi ei osannut vastata kysymykseen mitään.

– Ymmärrän kyllä heitä täysin. Onhan se lähes mahdoton tehtävä opetella sanoja ja lauseita noin kahdellakymmenellä eri kielellä ja käyttää niitä lasten kanssa, Svensson lisää. 

Kunta: Tuki toimii

Aijan lapsen Niilan esikoulun johtaja ei ole halunnut vastata Sisuradion kysymyksiin aiheesta, mutta antaa kunnan Lapsi- ja kouluhallinnon kehitysjohtajan Cecilia Fehrlundin kautta ymmärtää, että ruotsinkieliset pedagogit tekevät jo ahkerasti monikielisyystyötä myös Niilan esikoulussa. 

Sitä tehdään johtajien mukaan esimerkiksi erikielisten sanojen ja kuvien avulla sekä teknisiä apuvälineitä ja erikielistä kirjallisuutta apuna käyttäen. 

Ei muuta myöskään kansallisille vähemmistöille

Muunlaista tukea ei ole luvassa myöskään kansallisten vähemmistökielten osalta, kehitysjohtaja Cecilia Fehrlund tähdentää. 

–  Esikoulun tehtävänä on antaa äidinkielentukea riippumatta siitä, mitä kieltä lapsi puhuu. 

Riittääkö teidän mielestänne sellaisten pedagogien antama tuki, jotka eivät osaa lasten kieltä, myös kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten osalta? 

– Kyllä, niin me tehtävän ymmärrämme. Missäänhän ei ole suoraan sanottu, että meidän pitäisi tehdä erityisellä tavalla töitä vähemmistökielten kanssa juuri esikoulussa, Fehrlund kuittaa.  

Malmössä ja Uppsalassa protestoitiin

Samanlainen muutos äidinkielentuessa esikouluissa on jo tehty useissa muissa kunnissa – esimerkiksi Tukholmassa, Uppsalassa ja Malmössä.

Uppsalassa vanhemmat onnistuivat kuitenkin mittavien protestien avulla pyörtämään päätöksen kansallisten vähemmistöjen osalta.

Malmössä vanhemmat vetosivat kunnan asemaan suomen kielen hallintoaluekuntana ja saivat pitkäjänteisen taistelun avulla kunnan perustamaan sekä suomenkielisen esikouluosaston että satsaamaan suomenkieliseen kiertävään pedagogiin.

Aija Svensson toivoo samanlaista kehitystä Lundissa.  

– Toivoisin tietysti, että muutkin vanhemmat täällä Lundissa aktivoituisivat ja nousisivat barrikaadeille, jotta saisimme aikaan samanlaisen joukkoliikkeen kuin muissa kunnissa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".