Ruskea kirjekuori, siitä pilkoittaa äänestysseteli, jossa virallinen vaalileima
Äänestysseteli kirjekuoressa Foto: Iris Honkala / SR Sisuradio

Suomen eduskunta hyväksyi kirjeäänestyksen

Äänestysaktiivisuuden odotetaan kasvavan
1:36 min

Suomen eduskunta on hyväksynyt ulkosuomalaisten pitkään havitteleman kirjeäänestyksen. Kirjeäänestys on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä. Uudistuksen toivotaan lisäävän ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuutta.

Ulkomailla oleva tai asuva äänioikeutettu voi jatkossa vapaasti päättää, äänestääkö hän vaaleissa kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan. Kirjeitse äänistäminen vaatii kuitenkin kahden todistajan läsnäoloa.

Muutoksen mukaan kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat Suomesta esimerkiksi kotiinsa, ne saatuaan äänestäisi ja palauttaisi äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.

"Ulkosuomalaiset merkittävä poliittinen voima"

Suomen ulkopuolella asuu noin 250 000 ihmistä, joilla on oikeus äänestää Suomen vaaleissa. Mikäli kaikki heistä myös käyttäisivät äänioikeuttaan, kyseessä voisi olla merkittävä poliittinen voima, sanoo ulkosuomalaisten poliittista osallistumista väitöskirjaansa varten tutkiva Johanna Peltoniemi Tampereen yliopistosta.

– Yhteenlaskettuna kaikki ulkosuomalaiset ovat Keski-Suomen vaalipiirin kokoinen äänestäjäryhmä, joten kyllä sillä merkitystä olisi, totta kai!

Äänestysaktiivisuuden odotetaan nyt kasvavan

Nykyisellään äänioikeuttaa käyttää kuitenkin ani harva. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015 uurnilla kävi vain 5,4 prosenttia ulkosuomalaisista ja korkeimmillaankin äänestysprosentti on noussut nipin napin kymmenen prosentin yläpuolelle.

Peltoniemen tekemän kyselyssä, johon osallistui yli tuhat ulkosuomalaista, selvisi, että suurin syy äänestämättä jättämiseen ovat pitkät matkat äänestyspaikoille.

– Toinen merkittävä syy äänestämättä jättämiseen on se, että ulkosuomalaiset kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa Suomen politiikasta.

Nyt äänestäminen helpottuu, sillä kirjeäänestys otetaan Suomessa käyttöön seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Johanna Peltoniemi uskoo, että se lisää ulkosuomalaisten osallistumista.

– Sillä on ihan varmasti vaikutusta, se voidaan sanoa muiden maiden kokemuksista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Italiassa äänestysaktiivisuus nousi selvästi sen jälkeen kun kirjeäänestys hyväksyttiin.

Ruotsi hyväksyi kirjeäänestyksen vuonna 2002. Uudistuksen jälkeen ulkoruotsalaisten äänestysaktiivisuus on noussut yli 30 prosenttiin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".