Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Kalle Kniivilä/Foto:Jyri Markkula, Sveriges Radio Sisuradio
Kirjailija Kalle Kniivilä/Foto:Jyri Markkula, Sveriges Radio Sisuradio
Kielipuoli

#Kielipuoli: Ruotsista suomeen ja esperantoon - Kalle Kniivilä kääntää kirjansa itse

"Suomeksi en ollut kirjoittanut paljonkaan ennen kuin, tein ensimmäisen kirjani suomeksi."
5:14 min

Kun kirjailija Kalle Kniivilä kirjoittaa kirjan, hän tekee sen aina kolmeen otteeseen ja kolmella eri kielellä.

Lundissa asuvalta lehtitoimittajalta ja kirjailijalta on viimeisten vuosien aikana ilmestynyt neljä Venäjää ja venäläisiä käsittelevää kirjaa.

Ensimmäisen version jokaisesta kirjasta hän tekee ruotsiksi. Sen jälkeen hän kääntää kirjan suomeksi ja vielä esperannoksi.

Jos ruotsi on Kalle Kniivilän työkieli, suomi äidinkieli niin esperantosta on tullut kotikieli, jota hän vaimonsa kanssa puhuu.

Käännöksen tekeminen vaatii enemmän kuin ainoastaan jokaisen sanan kääntäminen. Mutta erot eivät kuitenkaan ole niin suuria, että voisi puhua eri kirjoista.

– Sama kirjahan se on, vaikka jotain pientä eroa niissä saattaa toki ollakin. Niitä on kutakin kolmena versiona, Kalle Kniivilä sanoo.

Kielet värittävät toisiaan

Vaikka Kalle Kniivilä puhuu suomea äidinkielenään, monen työvuoden jälkeen kirjoittavana toimittajana Ruotsissa svetisismit ja ruotsalainen kielenkäyttö helposti lipsahtavat suomen kieleen.

Varsinkin kun minulla on se teksti siinä olemassa jo ruotsin kielellä, niin helposti saattaa tulla sellaisia muotoiluja mukaan sinne, mitkä ei ehkä ole ihan suomalaisia.

– Esimerkiksi näitä lauseenvastikkeita, mitkä suomessa ovat tavallisia, niitä kun ruotsissa ei ole, niin helposti ne jäävät huomaamatta. Suomeksi asia voi olla helpompi sanoa toisella tavalla, hän sanoo.

Kalle Kniivilän uusin kirja Tanjan katu ilmestyi ruotsiksi, suomeksi ja esperantoksi syksyllä 2017.

Esperanto

Esperanto on keinotekoinen kieli, jonka Ludovic Lazarus Zamenhof kehitti 1800-luvun lopulla. Hän oli puolalainen silmälääkäri ja kieli-innokas.

L.L. Zamenhof puhui jiddišiä, saksaa, puolaa ja venäjää, niiden lisäksi hän osasi myös ranskaa, latinaa, kreikkaa, hepreaa ja englantia sekä oli kiinnostunut italiasta, espanjasta ja liettuasta.

Esperantolla silmälääkäri halusi luoda neutraalin, kansainvälisen ja helposti opittavan kielen, jonka avulla kaikenkieliset ihmiset voisivat kommunikoida toistensa kanssa. Hänen toiveensa oli, että yhteinen kieli vähentäisi sotia ja johtaisi rauhaan maailmassa.

Sata vuotta myöhemmin esperantosta on tullut vakiintunut kieli, mutta puhujien määrästä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Jotkut tutkijat väittävät, että puhujia olisi koko maailmassa noin 1,6 miljoona ihmistä, kun luku muiden mielestä on liian korkea. 

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".