En foto och en hand
1 av 2
Monika Aho Silver sanoo, että hän on ajoittain vihannut äitiään. "Mutta rakastan häntä. Omalla tavallani." Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio
En man Torsten Santavirta står framför lönnträd
2 av 2
Torsten Santavirta on aiemmin tutkinut sotalapsia. Foto: Lotta Hoppu / SR Sisuradio

Sotalasten tyttärillä moninkertainen riski sairastua masennukseen

Monikan äiti oli sotalapsi: ”Hän ei osannut ottaa lapsen tarpeita huomioon”
5:47 min

Lähes viisinkertainen riski sairastua masennukseen käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin arvostetussa amerikkalaisessa tieteellisessä aikakauslehdessä.

Alingsåsissa asuvan Monika Ahon äiti oli yksi niistä noin 70 000 lapsesta, jotka lähettiin Suomesta sotalapsiksi toisen maailmansodan aikana.

Monika Aho sanoo, että äidin sotalapsikokemus vaikutti myös hänen lapsuuteensa:

– Äitini ei aina ymmärtänyt lasten tarpeita. Ja ymmärrän kyllä, mistä se johtuu.

Hänen tarpeitaan ei aikanaan huomioitu, joten hän ei tiennyt, miten toimia.

Aho on sittemmin aikuisiällä käynyt terapiassa ja saanut lääkehoitoa masennukseen.

– Olen syönyt masennuslääkkeitä pariin otteeseen.

Tuoreen tutkimuksen valossa Monika Aho ei ole yksin.

Perustuu suureen aineistoon

Tutkija Torsten Santavirta kollegoineen on aiemmin tutkinut sotalapsia. Nyt Uppsalan yliopiston, Helsingin yliopiston ja yhdysvaltalaisen tutkimusinstituutti National Institutes of Healthin tutkijoista muodostuneen ryhmän kohteena olivat näiden lapset.

– Naispuolisten sotalasten tyttäriltä löysimme kohonneen riskin sairastua masennukseen. Kaikista mielenterveydessairauksista juuri masennus oli se, johon löysimme kohonneen riskin sairastua.

Tutkimus tehtiin sotalasten kantakortteihin ja väestörekisteriin perustuvan suuren tilastollisen aineiston pohjalta. Aineistossa verrattiin sotalapsia, näiden sisaruksia, jotka eivät olleet sotalapsia sekä kumpienkin jälkeläisiä.

Sotalasten lapsia verrattiin siis näiden serkkuihin, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi.

Torsten Santavirta sanoo, että näin pystyttiin sulkemaan pois perhetaustaan liittyviä tekijöitä, ja keskittyä juuri sotalapseuden merkitykseen. Riski on lähes viisinkertainen, mutta vain tytöillä – ja juurikin heidän serkkuihinsa verrattuna.

"Tulokset ehkä ärsyttävät joitakin" 

Kuinka luotettavia tutkimuksen tulokset sitten ovat? Käy kieltämättämättä mielessä, että vaikka joku sairastuisi masennukseen, syitä voi8 olla muitakin kuin se, että oma äiti oli sotalapsi. 

Torsten Santavirran mukaan luotettavalla tutkimusasetelmalla ja verrokkiryhmällä varmistetaan tulosten luotettavuus. Luotettavuudesta kertoo myös julkaisu alan johtavassa tieteellisessä julkaisussa JAMA Psychiatry -lehdessä.

Löytyy varmasti ihmisiä, joita nämä tulokset jopa hieman ärsyttävät, koska ne eivät ole yhteensopivia heidän omien kokemustensa kanssa.

– Kyllä mekin huomaamme omassa aineistossamme poikkeamia, mutta keskimäärin tuloksemme pitävät paikkaansa, Santavirta summaa.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".