Seinällä viiden maan liput joiden alla lukee tervetuloa eri kielillä.
Voivatko kyltit ja sanojen opetteleminen korvata äidinkielenpedagogit? Foto: Jukka Painilainen/SR Sisuradio

Syytös: Skolinspektionen saa kunnat luopumaan äidinkielenpedagogeista - lapset jäävät ilman kielitukea

Skolinspektionen: Olemme pahoillamme, mutta lainsäädäntö on epäselvä.
2:58 min

Vähemmistöjärjestöt ja vanhemmat ovat huolissaan kehityksestä, jossa kunnat luopuvat äidinkielen pedagogeista esikoulussa. Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenia syytetään trendin tukemisesta.

På svenska: Skolinspektionen anklagas för att medverka till att barn blir utan språkstöd 

Tornionlaaksolaisten keskusliitto STR-T on huomioinut kunnissa meneillään olevan suuntauksen, jonka mukaan kunnat lopettavat äidinkielenpedagogien käytön esikouluissa. 

– Me heräsimme tähän, kun pari vanhempaa otti meihin yhteyttä, kun heidän lapsensa olivat menettäneet meänkielisen äidinkielenpedagogin, kertoo liiton toiminnanjohtaja Maja Mella. 

Mellan mukaan kyseessä on trendi. 

– Saman olemme myös nähneet muualla muiden vähemmistökielten osalta esimerkiksi Uppsalassa ja Lundissa, ja nyt olemme saaneet viitteitä siitä, että myös Uumajassa aiotaan luopua äidinkielenpedagogeista. 

Miksi otatte tämän niin vakavasti? 

– Vähemmistöihin kuuluvat lapset tarvitsevat kunnollista kielitukea esikoulussa, jos haluamme, että kielet selviävät hengissä. Tässä on kyse uhatuista kielistä.     

Miksi kritisoitte koulutarkastuslaitos Skolinspektionia tässä asiassa? 

– Kun aloimme selvittää, miksi kunnat olivat päättäneet jättää käyttämättä äidinkielenpedagogeja, selvisi, että osa kuntien virkamiehistä viittasi Skolinspektionenin huhtikuussa julkaisemaan raporttiin ja antoi ymmärtää, että he tekevät töitä tavalla, jota Skolinspektionen tukee.   

Kunnat ovat myös viitanneet Koulutarkastuslaitoksen muihin päätöksiin poistaessaan lasten esikouluissa kiertäneet äidinkielenpedagogit. 

Tutkija: Kieli ei kehity ilman kieltä osaavaa

Professori emeriitta Leena Huss on vähemmistökielitutkija, joka on vastikään tutkinut monikielistä esikoulutoimintaa Ruotsin esikouluissa. 

Hänkin on havainnut äidinkielenpedagogeja koskevan kehityksen ja pitää sitä ongelmallisena.

Etenkin tutkijaa huolestuttavat tapaukset, joissa vähemmistökieliset pedagogit on korvattu sillä, että ruotsinkielinen henkilökunta tukee lasten kielen kehitystä esimerkiksi opettelemalla sanoja lapsen kielillä tai laittamalla erikielisiä kylttejä esikouluympäristöön. Näin on tapahtunut esimerkiksi Lundissa. 

–  Se on lähinnä symbolista kielenkäyttöä, joka voi luoda suvaitsevaa ilmapiiriä, mutta eihän siinä lapsen kieli kehity.  

"Moni lapsi hyötynyt tuesta"

Huss tyrmää äidinkielenpedagogien käytön lopettamisen. 

Moni lapsi ja perhe on hyötynyt tästä tuesta kovasti ja monet ovat aika onnettomia nyt, kun pedagogit on poistettu monesta kunnasta.

Skolinspektionen: Olemme pahoillamme

Miten sitten Koulutarkastuslaitos Skolinspektionen suhtautuu kehitykseen?

– On todella harmillista, jos asia koetaan niin, että meidän tarkastuksemme johtavat lasten kielituen heikkenemiseen, sillä se ei todellakaan ole tarkoitus, Koulutarkastuslaitoksen apulaispääjohtaja Tommy Lagergren toteaa. 

Lagergren tähdentää kuitenkin, että tämänhetkiset säännökset antavat suuret erivapaudet esikouluille ja kunnille.

– Nykylainsäädäntö antaa esikouluille melko vapaat kädet organisoida kielituen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Mistä sitten voi johtua, että kunnat tulkitsevat päätöksiänne näin? 

 – Olemme kritisoineet tiettyjä kuntia siitä, että kielitukea ei voi toteuttaa ainoastaan erillisenä, esikoulutoiminnan ulkopuolisena aktiviteettinä. Se voi johtua siitä. 

Lagergren halua kuitenkin korjata mahdollisia väärinkäsityksiä. 

– Emme kuitenkaan koskaan ole sanoneet, ettei myös erillisiä toimia voisi toteuttaa esimerkiksi vähemmistölapsille - jokapäiväisen kielituen ohella.

Uudet ehdotukset selventäisivät

Hallituksen pöydällä on nyt kaksi selvitystä, joissa ehdotetaan lakeihin selvennyksiä kansallisten vähemmistökielten osalta.

Jarmo Lainion koulutusministeri Gustav Fridolinille jättämässä selvityksessä vähemmistökielille esitetään omaa asemaa myös esikouluissa.

– Tälläiset selvennykset ovat todella tervetulleita. Kaikki ovat voittajia, jos oikeudet ovat selkeästi määritelty, Tommy Lagergren sanoo.   

Kansallisten vähemmistökielten ja vähemmistölasten oikeudet pitäisi mielestäni erotella muista äidinkielistä myös esikoulun äidinkielentuen osalta.  

– Se antaisi meille paremmat mahdollisuudet valvoa toimintaa, kun tietäisimme mitä käytännössä odotetaan ja myös esikouluille ja kunnille paremmat mahdollisuudet toteuttaa toimintaa hyvällä tavalla, Lagergren kiteyttää.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".