Kolmannelle sukupuolelle on tilaa Saksassa.
Tilaa kolmannelle sukupuolelle? Foto: EvelynGiggles/flickr/CC BY 2.0
Katri Nisulan kolumni

Kolumni: Suomalaiskouluissa tähdätään sukupuolineutraaliuteen

"Koko jutun juju on siinä, että jokainen saisi olla sellainen kuin on"
2:48 min

Suomessa ihmetellään, onko Opetushallitus kieltämässä kouluista tasa-arvon nimissä tytöt ja pojat kokonaan. Vai onkohan kyse sittenkin väärinkäsityksestä. Tästä aiheesta kertoo kolumnistimme Katri Nisula.

Krönika: Detta är en personlig betraktelse. Åsikter som uttrycks är krönikörens egna.

Jos Suomessa haluaa saada aikaan kunnon keskustelun, kannattaa alkaa puhua koulusta.

Siitä täällä Suomessa on mielipide jokaisella. Useimmat myös kokevat olevansa koulunkäynnin asiantuntijoita, sillä kaikkihan me olemme käyneet koulua. Kun koulukeskusteluun sotkee vielä sukupuolen, niin voi olla varma, että lopputuloksena on täysi rääkkä.

Tänä syksynä tunteet ovat käyneet kuumina Opetushallituksen uusien tasa-arvo-ohjeiden takia. Niissä ohjataan opettajia sukupuolineutraaliin kasvatukseen ja kehotetaan kohtelemaan koululaisia ensisijaisesti yksilöinä, ei sukupuolensa edustajina.

Osa suomalaisista on uudistuksesta kauhuissaan. Internetin keskustelupalstoilla kysellään parhaillaan, kielletäänkö kouluista nyt tytöt ja pojat kokonaan. Tätä on ihmetellyt muun muassa tunnettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, joka napautti lehtihaastattelussa, että pojalla on munat ja tytöllä pimppi ja sillä selvä. Kansa hurrasi.

Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, kuten koulunsa käynyt lastenpsykiatri hyvin tietää. Nykytiedon mukaan sukupuolia on itseasiassa monta.

Suomessakin syntyy joka vuosi muutama lapsi, joiden sukupuoli ei ole selvä. Näiden ihmisten määrä on pieni, ja suurin osa meistä syntyy edelleen tytöiksi tai pojiksi, eikä sitä millään hallinnollisella päätöksellä muuksi muuteta.

Koko koulujen sukupuolikeskustelu on itse asiassa mennyt aivan harhapoluille. Opetushallituksen aikeena ei ole ollut kieltää tyttöjen ja poikien olemassaoloa. Sen sijaan tasa-arvo-ohjelman avulla on haluttu herättää opettajat huomaamaan, että puhetavan valinta ohjaa lasten toimintaa.

Jos kouluissa puhutaan kokoajan tytöistä ja pojista, alkavat lapset helposti ajatella, että tytöt tekevät eri asioita kuin pojat ja ovat myös kyvyiltään erilaisia.

Helsingin Sanomat kertoi vastikään muutaman vuoden takaisesta päiväkotitutkimuksesta. Sen mukaan lapset puhuvat päiväkodissa paljon siitä, mitä tytöt ja pojat saavat tehdä.

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore muistutti jutussa siitä, kuinka lapset oppivat hyvin helposti roolimalleja, kuten että miehet eivät itke ja että tytöt ovat huonoja matematiikassa.

Oikeastaan koko jutun juju on siinä, että jokainen saisi olla sellainen kuin on, ja jokainen lapsi voisi leikkiä niitä leikkejä, joista pitää ilman, että sukupuoliajattelu määrää, mitä voi tehdä. Maijalla pitäisi siis olla oikeus kiinnostua rakennustöistä ja Pekalla pitäisi saada virkata pitsimyssy, jos hän niin haluaa.

Suomalaiset pitävät maataan tasa-arvon mallimaana. Kuitenkin esimerkiksi työelämässä sukupuolten jakautuminen eri ammatteihin on jyrkempää kuin missään muualla Länsi-Euroopassa. Jos tätä mallia halutaan rikkoa, koulusta on hyvä aloittaa.

Lisää

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".