Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Risto Husa uskoo löytäneensä Antti Rokan esikuvan Ruotsista

Julkaistu tisdag 5 december 2017 kl 06.00
Hedermoran Antti Rokka
(5:49 min)
Antti Rokka ja vaimonsa Ida Rokka, kuva otettu 80-luvun lopussa.
1 av 2
Antti Rokka ja hänen vaimonsa Ida Rokka 1980-luvun lopussa. Foto: Risto Husa
Antti Rokka sai Suomen armeijalta 2. luokan vapauden ristin
2 av 2
Antti Rokka sai Suomen armeijalta toisen luokan vapauden ristin. Foto: Risto Husa

Suomessa on kiistelty vuosikymmenet siitä, kuka on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin Antti Rokka -hahmon esikuva. Useimmat Linna-tutkijat ovat sitä mieltä, että oikea Rokka oli Kannakselta kotoisin ollut Viljam Pylkäs. Asiaa kymmeniä vuosia selvitellyt eläkkeellä oleva historianopettaja Risto Husa on eri mieltä. Hän uskoo löytäneensä romaaninen Rokan esikuvan Ruotsista.

Sisuradio on saanut käyttöönsä myös Husan 1980-luvulla oikean Antti Rokan kanssa tekemän pitkän haastattelun, josta kuullaan nyt pätkä ensimmäistä kertaa julkisuudessa.

Inkeriläinen kansankoulunopettaja Antti Rokka taisteli sodan aikana kahdella puolella, ensin puna-armeijassa ja sitten suomalaisten riveissä.

Sodan jälkeen Rokka päätyi monien mutkien kautta Ruotsiin. Eläkkeellä oleva nokialainen historianopettaja Risto Husa tapasi Rokan 1980-luvun lopussa Taalainmaalla Hedermorassa.

Husan tallentamalla haastattelunauhalla, jonka Sisuradio on saanut käyttöönsä, Antti Rokka kertoo muun muassa tarinan venäläisen sotavangin ottamisesta. Kertomus muistuttaa hämmästyttävästi erästä hyvin tunnettua Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin kohtausta.

Paljon yhdistäviä tekijöitä

Risto Husa sai tietää oikeasta Antti Rokasta ensimmäistä kertaa 1970-luvulla. Nyt hän on selvittänyt Rokan vaiheita vuosikymmeniä ja on vakuuttunut siitä, että Taalainmaalle päätynyt Antti Rokka on - jos ei romaanin, niin ainakin ensimmäisen Tuntemattomasta sotilaasta tehdyn elokuvaversion - Antti Rokan esikuva.

– Linna antoi ohjaaja Edvin Laineelle minun Antti Rokkani tuntomerkit. Elokuvan Rokkaa ja oikeaa Antti Rokkaa yhdistivät muun muassa pieni koko, tapa, jolla he puhuivat ja monet muut persoonallisuuden piirteet.

Risto Husa pääsi Antti Rokan jäljille vierailtuaan 1970-luvulla sukulaistensa luona Ylitorniolla.

Husan tädin mies kauppaneuvos Akseli Aho oli saanut kirjeen Hedermorassa asuvalta Antti Rokalta. Aho oli ollut auttamassa inkeriläistä Antti Rokkaa pakoon Ruotsiin. Kirjeeseen sisältyi myös useiden sivujen mittainen elämäkerta.

Väinö Linna tapasi Antti Rokan

Husalla on myös todisteita siitä, että Antti Rokka tapasi Väinö Linnan sotien jälkeen Suomessa.

– Tapasin Oulunsalon yläasteen rehtorina toimineen Eila Koiviston, omaa sukuaan Rokan, joka oli Antti Rokan veljentytär. Hän kertoi minulle, että Rokalle järjestettiin tapaaminen Väinö Linnan kanssa Tampereen lähellä Teiskossa, ja että tapaaminen tapahtui saunassa.

Useimmat Linna-tutkijat ovat Risto Husan kanssa eri mieltä. Heidän mielestään todennäköisin esikuva Antti Rokalle oli kannaslainen pienviljelijä Viljam Pylkäs.

Risto Husa uskoo, että romaanin Rokka sai piirteitä molemmista.

– Taistelijaesikuva oli ehdottomasti Viljam Pylkäs ja hänen puhetapansakin oli aika samanlainen kuin Antti Rokalla. Romaanin Rokan persoonallisuus oli kuitenkin minun Antti Rokkaani.

Oma elämä kuin seikkailutarinasta

Lopullista totuutta Väinö Linnan romaanihenkilöiden esikuvista saadaan tuskin koskaan, koska kirjailija on kuollut. Sotien jälkeen Hedermoraan päätyneen Antti Rokan oma elämä on kuitenkin seikkailutarina itsessään.

Inkerinmaalla vuonna 1910 syntynyt Rokka koulutettiin puna-armeijan upseeriksi, hän joutui suomalaisten vangiksi, liittyi suomalaisten puolelle ja yleni Suomen armeijassa aliupseeriksi.

Rokka kuului niin kutsuttuun heimopataljoonaan, johon koottiin Suomen riveihin liittyneitä sukukansojen sotilaita. Sotien jälkeen kaikki heimopataljoonan sotilaat määrättiin palautettavaksi Neuvostoliittoon.

Antti Rokka onnistui piileskelemään väärällä nimellä ja väärennetyillä papereilla Suomessa kuuden vuoden ajan.

Salakuljetettiin Ruotsiin

– Antilla oli Suomessa paljon sukulaisia, asetovereita ja ystäviä, jotka kaikki auttoivat häntä. Jos hänet olisi saatu kiinni, rajan takana häntä olisi varmasti ollut odottamassa niskalaukaus.

Viimein Rokka salakuljetettiin Ruotsiin vuonna 1952. Mukana operaatiossa oli Risto Husan tädin mies Akseli Aho.

– Antti Rokka ja Akseli Aho menivät ensin kävellen talvitietä Torniojoen yli. Parin tunnin päästä perässä tuotiin sontareellä Rokan vaimo Ida ja heidän neljä lastaan.

Suomessa Antti Rokka esiintyi väärennetyillä papereilla Antti Jalmari Rantavuorena. Häntä auttanut Mäntän kirkkoherra Rikhard Hjelt-Helaseppä järjesti Rokan jopa Karjalaan jääneen Valkjärven kunnan kirkonkirjoihin.

Vasta Ruotsissa Antti Rokka uskalsi jälleen esiintyä omalla nimellään.

– Antin nimi muuttui välittömästi takaisin Rokaksi ensimmäisissä kuulusteluissa Matarengissä eli Övertorneålla.

Rokan perhe oli useita kuukausia karanteenissa Haaparannalla. Koti löytyi lopulta Hedermoran Långshyttanista.

Ei hyötynyt Linnan kirjasta

Risto Husan mukaan Antti Rokka ei halunnut puhua yhteyksistään Väinö Linnaan, koska pelkäsi koko elämänsä ajan palauttamista Neuvostoliittoon.

– Hän alkoi pelätä, että Moskovasta lähetetään agentit tappamaan hänet. Antti ei hyötynyt Väinö Linnan kirjasta tipan tippaa.

Antti Rokka eli elämänsä loppuun asti Hedermorassa, missä hän kuoli vuonna 1989.

Kuuntele ja lue myös Hedemoran Antti Rokan tyttären haastattelu!

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".