Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Mika Lahdensivu
Sisuradion kolumnisti Mika Lahdensivu. Foto: Sammy Steen/SR Sisuradio
Mika Lahdensivun kolumni

Kolumni: Ihmisen itsenäisyyspäivä

3:31 min

Jos ihmisellä olisi ikioma itsenäisyyspäivä, milloin sitä kuuluisi viettää? Tarkka syntymäaika on useimmilla tiedossaan, mutta mistä alkaa itse kunkin historia itsenäisenä ihmisenä? Kolumnisti Mika Lahdensivu etsii sopivan itsenäisyysjulistuksen sanoja 1600-luvulta saakka.

Itsenäisyys on juhlan arvoinen juttu. Joskus sitä juhlitaan koko vuosi, niin kuin on nyt juhlittu Suomen sataa itsenäistä vuotta. Maan historia on tietysti paljon tuota aikaa pidempi. Milloin Suomi ja suomalaisuus oikeastaan syntyivätkään?

Ihmisen kohdalla tuo kysymys pitäisi varmaan asettaa juuri toisin päin. Useimmat meistä eivät joudu arvuuttelemaan tarkkaa syntymäaikaansa, mutta onko sinulla omaa itsenäisyyspäivää? Milloin sinusta tuli itsenäinen yksilö?

Henkilötunnus yksilöi meidät nimeäkin tarkemmin. Tuliko sinusta itsenäinen silloin, kun sait tuon tunnuksen? Teoriassa kyllä, mutta entä käytännössä?

Jo ennen kuin synnymme, voi meitä pitää jossain määrin itsenäisinä. Asia selviää netissä hakusanalla ”abortti”. Sosiaalihallituksen mukaan jo 22 viikkoa äidin kohdussa vietettyään voi pienen pieni lapsi selvitä hengissä sen ulkopuolella – ei itsekseen ja omin avuin, mutta itsenäisenä yksilönä kuitenkin. Sen ikäinen elämä on ainakin Ruotsissa lailla suojattu.

Kun täytämme kahdeksantoista vuotta, tulemme itsenäisiksi siinä mielessä, että pääsemme päättämään monista asioista ihan itse. Kaikki eivät kuitenkaan muuta pois kotoa heti, kun tulevat täysi-ikäisiksi, ja juuri omaan osoitteeseen muuttoa monet pitävät todellisena itsenäistymisen merkkinä.

Ihminen kasvaa itsenäiseksi toisista ihmisistä riippuvaisena. Tunnistaako itsenäisen ihmisen siis siitä, että hän suosii sanontaa ”oma apu paras apu”? Se kuulostaa melkein epäinhimilliseltä. Joidenkin elämää kuormittavien taakkojen kantamiseen on kerrassaan viisasta pyytää apua. Itsenäinen ihminen uskaltaakin niin tehdä tarpeen vaatiessa.

Tosielämässä juuri kukaan ei taida olla sillä tavoin itsenäinen, että olisi tai haluaisi olla totaalisen riippumaton toisista ihmisistä. Harva katkaisee kaikki yhteydet ympäröivään maailmaan. Niin eivät tee itsenäisiksi julistautuneet valtiotkaan. Ne ovat itsenäisiä suhteessa toisiin. Ne rikastuvat vuorovaikutuksesta muiden kanssa, niin kuin me ihmisetkin.

Vaikeaa siis on sanoa, milloin olisi ihmisen ikioma itsenäisyyspäivä. Ehkä juuri siksi onkin päätetty, että syntymä- ja nimipäivä saavat riittää. Tai sitten on ajateltu, että ikioma itsenäisyytemme on asia, jota kannattaa puolustaa ja vähän juhliakin joka ikinen päivä.

Itsenäisyytemme ei ole itsestään selvää. Monet toivovat saavansa meistä vähintäänkin liittolaisiaan, ainakin ajatusmaailmassa.

Poliitikot puhuvat työkseen ja haluavat, että näemmä arkitodellisuuden juuri heidän tarjoamassaan valossa. Mainostajat kilpailevat huomiostamme yhä uusin tavoin. Erilaisia asiantuntijoita riittää esittämään näkemyksiään – joskus keskenään aivan vastakkaisiakin - kaikesta mahdollisesta. Yhden näkökulman vaihtoehtomediat ja suoranaiset valeuutiset, ”fake news”, pyrkivät ovelasti muokkaamaan mielikuviamme.

Taidan siis minäkin varmuuden vuoksi tehdä jokaisesta päivästä jonkinlaisen itsenäisyyspäivän, tai ainakin parhaani mukaan yritän. Itsenäisyysjulistuksen sanat lainaan eräältä filosofilta, joka joskus 1600-luvulla lausui näin: ”Ajattelen, siis olen.”

Lisää aiheesta: Huomenta Ruotsi

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".