Annette Kohkoinen (vanhempi), Viktoria Björklund (Luulajan kunnan esustaja) ja Hanna Kaasalainen (vanhempi) täyteen kirjoitetun white boardin edessä.
1 av 2
Iloisia ilmeitä ensimmäisen strategiasta pidetyn kokouksen jälkeen. Kuvassa vasemmalta: Annette Kohkoinen, Viktoria Björklund ja Hanna Kaasalainen. Foto: Bertil Isaksson/SR Meänraatio
#vemshistoria
2 av 2
Kansallisten vähemmistöjen tunnuksia.

Luulaja luo strategian vähemmistökielten tukemiseksi esikouluissa ja koulussa

"Onnistunut vähemmistötyö olisi kilpailuvaltti ja markkinointikeino"
2:26 min

Luulajan kunta laatii strategiaa vähemmistökielten tukemiseksi esikoulussa ja koulussa – yhdessä vähemmistöjärjestöjen ja vanhempien kanssa.

På svenska: Luleå tar fram strategi för minoritetsspråken i skolan och förskolan

Luulajan vähemmistökielistrategian on tarkoitus kattaa niin esikoulu, esikoululuokka, peruskoulu kuin lukiokin.

Strategiasta on pidetty ensimmäinen kokous vähemmistöjen edustajien ja kiinnostuneiden vanhempien kanssa.

Strategian laatimista koordinoi Luulajan monikielisyyden keskuksen johtaja Viktoria Björklund.

– Haluamme ottaa selville, minkälaisia toivomuksia vähemmistöjen edustajilla on sen suhteen, miten voimme parantaa vähemmistötyötä kaikissa koulumuodoissa. Tiedämme, että meillä on tällä saralla parantamisen varaa.

Haluamme, että yhdessä laadimme strategian, johon me kaikki voimme olla tyytyväisiä.

Miksi strategia laaditaan juuri nyt?

– Muun muassa siksi, että Luulaja toivoo pääsevänsä liittymään myös meänkielen ja saamen hallintoalueisiin jo helmikuun 2018 alusta lähtien, Viktoria Björklund kertoo.

Hallituksen odotetaan päättävän uusista hallintoaluekunnista vielä vuoden 2017 aikana.

Jos hallitus päästää Luulajan liittymään meänkielen ja saamen hallintoalueisiin, saavat lapset oikeuden kokonaan tai osittain meänkieliseen ja saamenkieliseen esikoulutoimintaan kunnassa.

Suomen kielen hallintoalueeseen kunta kuuluu jo.

"Muutin Luulajaan hallintoalueen takia"

Ensimmäiseen strategiasta järjestettyyn kokoukseen osallistuneet vanhemmat Hanna Kaasalainen ja Annette Kohkoinen uskovat, että hyvin toteutettu vähemmistötyö esikoulussa ja koulussa antaisi Luulajalle tärkeän kilpailuvaltin.

Hanna Kaasalaiselle Luulajan kuuluminen suomen kielen hallintoalueeseen oli yksi painava syy, kun hän päätyi muuttamaan kuntaan.

– Tulin Luulajan teknilliselle yliopistolle työn perässä, mutta muitakin vaihtoehtoja oli. Luulajan etuna oli ehdottomasti, että kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, Kaasalainen kertoo.

Meillä on suuret odotukset , että lapset tulevat vähintään kaksikielisinä koulutusjärjestelmästä ulos.

Eli pidät hallintoaluetta ja vähemmistötyötä etuna kunnalle?

– Ehdottomasti. Siinä vaiheessa varsinkin, kun se toimii hyvin, on se suorastaan markkinointikeino. Houkuttelee varmasti perheitä esimerkiksi Suomesta.

"Jäin Luulajaan meänkielen hallintoalueen takia"

Meänkielinen kahden lapsen äiti Annette Kohkoinen Råneåsta Luulajan kunnasta on samoilla linjoilla.

– Olisi todella mahtavaa, jos voisimme markkinoida Luulajaa vähemmistökielikaupunkina. Itsekin päätin, etten muuta Luulajasta pois, koska kunta on hakenut meänkielen hallintoalueeseen.

Mitä konkreettisesti toivot meänkielen hallintoalueen suhteen Luulajalta?

– Lasten hoidon osalta toivoisin, että Luulajaan perustettaisiin ainakin yksi kokonaan meänkielinen esikouluosasto.

Mitä muuten toivotte tältä kunnan strategiatyöltä?

Että tämä olisi päivänselvä asia; ettei tarvitsisi taistella siitä, että lapset saavat puhua meänkieltä esikoulussa ja koulussa. Että se nähtäisiin hyötynä kaikille.

– Monet vanhemmat ovat soittaneet ja lähettäneet viestiä minulle, että hyvä, että jaksat taistella tämän puolesta, kun he eivät enää jaksa. Meillä on jo monta sukupolvea kadottanut kielen, ja jos haluamme ettei kieli katoa vielä enemmän, on tämän oltava helpompaa, Kohkoinen tähdentää. 

"Voimavara ja rikkaus"

Hanna Kaasalainen on samoilla linjoilla.

– Minäkin toivon, että lapseni ja muutkin lapset saisivat mukaan koulujärjestelmästä kaksikielisyyden ja tunteen; että he arvostavat omaa kulttuuria ja kieltä ja että sitä pidetään etuna.

Että yhteiskunta pitää kaksikielisyyttä voimavarana ja rikkautena ja huomaa, että kielitaitoja tarvitaan.

Pystyykö Luulaja vastaamaan tähän, vähemmistökielistrategiaa koordinoiva Viktoria Björklund Luulajan kunnasta?

– Minun mielestäni he muotoilevat asian hienosti. Se voisi olla meidän visiomme, että tämä vähemmistökielityö olisi vastaisuudessa itsestäänselvyys, eikä asia, jonka puolesta joutuu taistelemaan.

Strategia valmiina helmikuussa

Kokonaisvaltaisen strategian on määrä valmistua helmikuun 2018 alkuun mennessä. 

Tämän lisäksi jokaiselle koulumuodolle sekä hallintoaluetyölle on tarkoitus luoda yksityiskohtaisemmat toimintasuunnitelmat, jotka on tarkoitus saada valmiiksi kevätlukukauden 2018 loppuun mennessä. 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".