Kvinna bredvid teve-skärm där missil skjuts upp
Pohjois-Korea on tehnyt useita ohjuskokeita tämän syksyn aikana. Foto: Koji Sasahara/TT

Ydinaseiden valvontaan keskittynyt tutkija USA:n ja Pohjois-Korean väleistä: "Vastaavaa ei ole ennen nähty"

1:31 min

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tutkija Tytti Erästön mukaan Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välinen tilanne on räjähdysherkkä.

Pohjois-Korean tekemät ohjuskokeet ja niiden aiheuttamat reaktiot ovat olleet otsikoissa pitkin vuotta. Tuorein koe on marraskuun lopulta, jolloin Pohjois-Korea laukaisi mannerten välisen ballistisen ohjuksen.

Voimakkaimmin Pohjois-Korean ohjuskokeisiin on reagoinut Yhdysvallat presidenttinsä Donald Trumpin johdolla.

Tukholman kansainvälisessä rauhantutkimuslaitoksessa Siprissä ydinaseiden valvontaa tutkiva Tytti Erästö ei muista nähneensä vastaavaa.

Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välit ovat kiristyneet huolestuttavasti viime aikoina. Kumpaakin maata johtaa melko kokematon ja arvaamaton henkilö. Retorinen eskalaatio on yltynyt niin pahaksi, ettei vastaavaa ole aiemmin nähty.

Räjähdysherkkä tilanne ja maiden välinen diplomatia puuttuu

Yhdysvallat ja Etelä-Korea ovat myös järjestäneet useita sotaharjoituksia Korean niemimaalla.

– Tilanne on erittäin räjähdysherkkä eikä maiden välillä ole minkäänlaista diplomatiaa.

Tytti Erästö muistuttaa, että konflikti Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välillä on ollut olemassa jo pitkään ennen Trumpia. Erästö ei usko, että ydinsota syttyisi - ainakaan tarkoituksenmukaisesti.

Kumpikaan osapuoli ei ole niin epärationaalinen, että ne tarkoituksella käyttäisivät ydinaseita. Vaara on lähinnä se, että tilanne riistäytyy käsistä.

Nobelin rauhanpalkinto ydinaseita vastaan

Nobelin rauhanpalkinto annettiin tänä vuonna ydinaseita vastustavalle ICAN -järjestölle. Yksi perusteluista oli, että ydinaseiden käytön riski on suurempi kuin pitkään aikaan. Lisäksi Nobel-komitea halusi valinnallaan tukea ydinaseet kieltävää YK-sopimusta ja kannustaa maiden hallituksia liittymään sopimukseen.

Sopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut 53 maata. Ruotsi oli mukana äänestämässä sopimuksen puolesta, mutta ei ole vielä allekirjoittanut sitä.

Ruotsi oli aktiivisesti mukana neuvotteluissa, mutta on nyt ottanut varovaisemman kannan. Ruotsin hallitus on aika jakautunut asian suhteen, osa haluaisi allekirjoittaa ja osa on hieman varovaisempia.

Yhdysvallat uhkasi jo syyskuussa Ruotsia puolustusyhteistyön mahdollisella rajoittamisella, mikäli maa allekirjoittaa YK-sopimuksen ydinaseiden kieltämisestä.

– Mikä tahansa valtio miettisi tässä tilanteessa kaksi kertaa, ennen kuin ottaa riskin. Varsinkin kun sopimuksen hyödyt eivät tunnu niin suoraan Ruotsissa. Luulisin, että Yhdysvaltain ukaasilla on melko suuri vaikutus, Erästö arvelee.

Suomi ei ole myöskään allekirjoittanut sopimusta. Toisin kuin Ruotsi, Suomi jättäytyi myös sopimusneuvotteluiden ulkopuolelle.

– Suomi on ollut melko skeptinen, mikä on myös ymmärrettävää, sillä sopimuksessa ei ole mukana ydinasevaltioita. Toisaalta Suomi olisi voinut neuvotteluihin osallistumalla vaikuttaa uuden sopimuksen sisältöön.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tutkija Tytti Erästö arvelee, että Suomen päätöksen taustalla on Nato-optio.

– Vaikka Suomi ei halua liittyä Natoon, se ei halua myöskään tehdä mitään, mikä vähentäisi mahdollisuuksia liittyä joskus Natoon.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista