Suurlähettiläs Matti Anttonen uudesta tehtävästään: "Kaikille diplomaateille mahdollisuus, jota ei voi jättää käyttämättä"

"Suomi ei ole saanut koskaan näin paljoa huomiota Ruotsissa"
8:09 min

Suomen Ruotsin suurlähettiläs Matti Anttonen jättää tehtävänsä. Anttonen siirtyy maaliskuun alussa Suomen ulkoministeriön korkeimmaksi virkamieheksi.

Suurlähettiläs Matti Anttonen aloitti tehtävässään tämän vuoden tammikuussa. Eilen tiistaina 19.12. Anttonen nimitettiin ulkoministeriön valtiosihteeriksi.

Anttonen jättää Tukholman ristiriitaisin tuntein.

Tavoitteena oli olla Tukholmassa pidempään, mutta ulkoministeriön korkeimman virkamiehen tehtävä on kaikille diplomaateille sellainen mahdollisuus, jota ei voi jättää käyttämättä.

Poikkeuksellinen vuosi

Anttosen suurlähettiläs-vuosi oli poikkeuksellinen, sillä Suomi vietti 100-vuotissyntymäpäiviään. Myös Ruotsissa itänaapurin syntymäpäivää juhlittiin monella paikkakunnalla.

Kungsträdgårdenissa yli 100 000 ihmistä oli kiinnostunut Suomesta. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa oli paikalla koko Ruotsin johto. Eipä juuri Suomi ole koskaan saanut näin paljon huomiota tässä maassa.

Anttonen arvelee, että juhlavuosi lähensi naapurimaita ja nosti Suomen näkyvyyttä Ruotsissa.

– Kun katsoo vaikka tänään (20.12.) julkaistavan puolustusselonteon ensimmäistä osaa, Suomi nostetaan ehkä ykköskumppaniksi.

Suomen kielen tilanne huolestuttava

Ruotsi oli suurlähettiläs Matti Anttoselle tuttu jo lapsuudesta ja opiskeluajoilta, kun Anttonen asui pienenä Pohjois-Ruotsissa ja vietti opiskeluaikoina kesiä Tukholmassa. Silti Anttonen kertoo yllättyneensä, kuinka paljon yhteistä Ruotsilla ja Suomella on.

– Vaikka tunsin Ruotsin hyvin entuudestaan, suurin yllätys oli, kuinka paljon Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuu asioita niin poliittisella, taloudellisella kuin yhteiskunnan tasollakin.

Ruotsinsuomalaisten aseman Anttonen näkee kehittyneen paljon vuosien saatossa.

– Monen tavallisen ruotsalaisen näkökulmasta ruotsinsuomalaisia ei pidetä muuttajina vaan osana ruotsalaista yhteiskuntaa.

Sen sijaan suomen kielen heikkeneminen huolestuttaa väistyvää suurlähettilästä.

– Siihen vaikuttaa varmasti koulualan uudistukset 1990-luvun alussa, kun suomenkieliset luokat lopetettiin käytännössä koko Ruotsista. Muutama ruotsinsuomalainen koulu on hyvä asia, mutta niitä toivoisi tietysti lisää. Elävä kaksikielisyys on ihmisille rikkaus eikä millään tavalla haitallista.

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".