Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Lennart Rohdin, taustalla Ruotsin kartta.
-- Kouluviranomaisten on selvennettävä kunnille, että vähemmistökielille on omat säännöt, Lennart Rohdin sanoo. Foto: Anni Emilia Alentola/SR Sisuradio

Hallituksen selvittäjä äidinkielen pedagogien poistamisesta: "Aivan hullu kehitys"

Lennart Rohdin: "Väärinkäsitys, että samat säännöt koskevat vähemmistöjä kuin muita kieliryhmiä"
2:07 min

Hallitukselle jätetyssä vähemmistöselvityksessä otetaan kantaa äidinkielen pedagogien poistamiseen Ruotsin esikouluista.

Moni Ruotsin kunta on luopunut esikouluissa, eli päiväkodeissa, lasten kieltä harjoittaneista äidinkielen pedagogeista.

Osa kunnista korvaa pedagogit sillä, että esikoulujen varsinainen ruotsinkielinen henkilökunta esimerkiksi opettelee pari sanaa lasten eri kieliä ja huomioi lasten kulttuuritaustan. Tukena voi myös olla teknisiä apuvälineitä.

Hallitukselle kaksi vähemmistöpolitiikkaa koskevaa selvitystä vuonna 2017 tehnyt Lennart Rohdin tuomitsee kehityksen.

– Sehän on aivan hullu kehitys, hän puuskahtaa.

Miksi?

– Kansallisille vähemmistökielille annettavan tuen tarkoitus esikouluissahan on, että vähemmistöihin kuuluvat lapset voisivat kehittää tai jopa valloittaa takaisin kielensä. Kehityssuuntaus, jossa luovutaan äidinkielenpedagogeista, vie aivan päinvastaiseen suuntaan, Lennart Rohdin selventää.

"Yleinen väärinkäsitys"

Äidinkielen pedagogeista luopuvat kunnat viittaavat usein Kouluviraston tai Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenin ohjeisiin esikoulujen monikielisyystyöstä.

– Monissa kunnissa ollaan käsitetty aivan väärin ja luullaan, että kansallisia vähemmistökieliä pitää käsitellä samalla tavalla kuin maahanmuuttajakieliä. Sille ei ole mitään tukea valtiovallan puolelta.

"Vaatii selvennystä"

Marraskuussa 2017 hallitukselle jättämässään mietinnössä Nästa steg? Del 2 -Förslag för en stärkt minoritetspolitik Lennart Rohdin luettelee vähemmistölain pykäliä ja hallituksen esityksiä, joista käy ilmi, että Ruotsin kunnillakin on erityisvastuu tarjota lapsille mahdollisuus oppia ja kehittää vähemmistökieltään.

Rohdin ehdottaa mietinnössään, että Ruotsin eri kouluviranomaisten täytyy nykyistä selvemmin välittää tämä viesti kunnille.

– Kouluvirastolla ja Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenilla on vastuu osoittaa kunnille, että nyt tehdyillä muutoksilla esikoulujen äidinkielentuessa ei ole minkäänlaista tukea kansallisten vähemmistökielten osalta.

Neuvonpitovelvollisuus

Lisäksi Rohdin huomauttaa mietinnössään, että kunnilla on vähemmistölain mukaan velvollisuus pitää esimerkiksi esikoulujen äidinkielentuen muutoksista neuvonpito vähemmistöjen edustajien kanssa - jo hyvissä ajoin ennen muutosten toteuttamista.

– Olen saanut tietooni, että osa kunnista on sanonut, että niiden ei tarvitse pitää neuvonpitoa esikoulun äidinkielentuesta, koska se on organisaatiota tai toimintaa koskeva kysymys, Lennart Rohdin sanoo.

Vähemmistölain mukaan kunnilla on velvollisuus pitää neuvonpito vähemmistöjen edustajien kanssa kaikista kysymyksistä, jotka koskevat kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista.

– Kunnat voivat kutsua kysymyksiä miksi tahansa, mutta neuvonpitovelvollisuus on silti, Lennart Rohdin jyrisee.

Lisää

Lisää aiheesta: Suomenkielinen esikoulutoiminta

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".