Slaget vid Sävar ska återskapas.
1 av 3
Suomen sodan viimeinen taistelu Sävarissa rekonstruoitiin merkkivuonna 2009. Foto: Anna Burén/SR
Åke Sandström, professor i historia, Högskolan på Gotland. Foto: Katarina Hedström/SR Gotland
2 av 3
Åke Sandström on historian professori. Foto: Katarina Hedström/SR Gotland
Karin Edvall
3 av 3
Sukututkija Karin Edvall. Foto: Elisabeth Renström

Släktband: Suomen ja Ruotsin ero vuonna 1809 oli traumaattisempi kuin Hard Brexit

4:41 min

Suomen ja Ruotsin ero oli aikoinaan kuin tämän päivän hard brexit, paitsi paljon dramaattisempi, sanoo historian professori Åke Sandström.

Åke Sandström puhuu Suomen ja Ruotsin erosta Släktband-ohjelmassa kanavalla P1. Ohjelman päähenkilö on värmlantilainen lasinpuhaltaja George Henschen, joka perusti perheen sekä Suomessa että Ruotsissa 1800-luvun alussa.

- Monet perheet hajosivat, kun Suomen irrotettiin Ruotsista osaksi Venäjän valtakuntaa, toteaa professori Sandström.

Etevä lasinpuhaltaja värvättiin Suomeen

Göteborgilainen sukututkija Karin Edvall kertoo Släktband-ohjelmassa , että lasinpuhaltaja George Henschen värvättiin parikymppisenä Värmlannista Nuutajärven lasitehtaalle Suomeen.

Värväys ja se, että värmlantilainen lasinpuhaltaja sai naida paikallisen kirkkoherran tyttären, Serafia Krianderin itseään ylemmästä säädystä, todistaa sen, että George Henschen oli etevä lasinpuhaltaja.

Avioitui mutta jätti perheensä

Lasinpuhaltajan taidoistaan ja avioitumisestaan huolimatta George Henschenin elämä ei tahtonut asettua uomiinsa. Hän joutui jatkuvasti riitoihin, haastoi kanssaihmisiä oikeuteen ja syyllistyi varkauteen.

Avioliitosta Serafia Krianderin kanssa syntyi viisi lasta ja pariskunta muutti paikasta toiseen, välillä Ruotsin puolellekin. Lopulta lasinpuhaltaja George Henschen jätti perheensä Ruotsin itämaassa Suomessa ja muutti pysyvästi takaisin valtakunnan läntiseen osaan Ruotsiin.

Serafia muutti lastensa kanssa pappisveljensä luo, George takaisin Ruotsiin, missä myöhemmin löysi uuden puolison ja sai lisää lapsia.

Sota katkoi yhteydet

Suomen sodan päätteeksi vuonna 1809 Ruotsin valtakunta kutistui kolmanneksen ja menetti neljänneksen väestöstään.

Suomen siirtyminen Ruotsin valtakunnasta Venäjän suurruhtinaskunnaksi oli paljon järkyttävämpi tapahtuma kuin mitä monet tänään ajattelevatkaan, toteaa historian professori Åke Sandtröm Uppsalan yliopiston Visbyn campukselta.

Tilanne on samanlainen kuin hard brexit, joka uhkaa vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Juuri tämä tapahtui, tosin paljon pahempana, sillä suomalaisilla ei käytännössä enää ollut lupaa liikkua Ruotsin puolella.

Suomi pyyhittiin miltei täysin Ruotsin historiasta 

Myöhempi kansallismielinen historiankirjoitus on kuvannut Suomea jonkinlaisena alusmaana, mutta Suomi oli aivan keskeinen osa Ruotsin valtakuntaa ja sen menettäminen Venäjälle oli todella traumaattista, sanoo professori Åke Sandström.

Hänen mukaansa menetys oli niin katkera, että Suomi pyyhittiin pois Ruotsin historiasta, Åke Sandström kuvailee.

Lasinpuhaltajan tie bigamistista kulkuriksi  

Lasinpuhaltaja George Henschen jätti ennen pitkää myös Ruotsissa perustamansa toisen perheen ja päätti päivänsä yksinäisenä kulkurina 53-vuotiaana.

Sukututkija Karin Edvall arvelee lasinpuhaltajan joskus ajatelleen myös ensimmäistä perhettään Suomessa.

Onhan hänen joskus täytynyt ajatella viittä lastaan Suomessa ja heidän äitiään, eihän hän muuten olisi ihminen. Mutta ei hän tehnyt mitään suomalaisen perheensä hyväksi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista