Finlands inbördeskriget 1918.
1 av 3
Valkoisten joukkoja Tampereen keskustassa 5.4.1918. Foto: kuvaaja tuntematon, Vapriikin kuva-arkisto
Finlands inbördeskriget 1918.
2 av 3
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Foto: E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto
Finlands inbördeskriget 1918.
3 av 3
Punaisten ensiapuosaston sairaala Aleksanterin kansakoululla. Foto: kuvaaja tuntematon, Vapriikin kuva-arkisto

Taistelu vuoden 1918 sodan nimestä jatkuu yhä

1:33 min

Suomen sota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta, mutta taistelu sodan nimestä jatkuu edelleen.

Suomessa vuonna 1918 puhjenneesta sodan alkamisesta tulee tammikuun lopussa kuluneeksi sata vuotta. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö käytti vuoden 2018 uuden vuoden puheessaan sodasta termiä ”sisällisota”.

– Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt, Sauli Niinistö sanoi puheessaan.

Niinistö jatkoi puhettaan toteamalla, että vuoden 1918 asioista voidaan kuitenkin olla eri mieltä.

Puheen jälkeen sosiaalisessa mediassa puhkesi keskustelu siitä, mitä nimitystä sodasta tulisi käyttää: sisällissota, kansalaissota, luokkasota, vapaussota, punakapina vai jotakin muuta.

"Eri tulkintoja saa ja pitääkin olla"

Historiantutkija Heikki Ylikankaan mielestä sodasta tulisi käyttää termiä ”sisällissota”, sillä termi sopii paremmin kansainväliseen käytäntöön.  

– Kyllä eri termejä voi käyttää ja niitä käytetäänkin juuri sillä perusteella, että eri tulkintoja saa ja pitääkin olla, sanoo suomalainen historiantutkija ja emeritusprofessori Heikki Ylikangas.

Ylikankaan mukaan se, mitä nimeä sodasta käyttää, riippuu henkilöstä ja asemasta. Hänen mukaan historiantutkijana olisi selvintä käyttää sanaa sisällisota.

– Sillä nimellä [sisällissota] tunnetaan muitakin kansainvälisiä sisällissotia. Ajatellen historiantutkimusta termin pitäisi sopia kansainvälisten sotien luokkiin, Ylikangas sanoo.

Heikki Ylikankaan mukaan termi sisällissota kuvaa myös sodan luonnetta.

Se oli sisällissota, koska siinä kaatui ja teloitettiin eniten suomalaisia – suomalaiset ampuivat eniten toisiaan. Se sellainen on sisällissota; ei se mikään vapaussota ole.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista