Piia Kartano, Kirsi Kohtala-Ghane, Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund
Äidinkielenopettajat Piia Kartano, Kirsi Kohtala-Ghane ja Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund. Foto: Heidi Herrmann/SR Sisuradio

Äidinkielenopettajat: Kolme tuntia opetusta viikossa ei saisi tulla pakolliseksi kaikille

"Kolme tuntia viikossa voi olla joillekin oppilaille liikaa"
2:04 min

Monelta oppilaalta voi motivaatio loppua, jos suomea pitää lukea kolme tuntia viikossa, sanovat Sisuradion haastattelemat äidinkielenopettajat. Professori Jarmo Lainion selvitys kansallisten vähemmistöjen opetuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella.

Kolme tuntia suomen äidinkielenopetusta viikossa nykyisen yhden tunnin sijaan ja opetus osaksi tuntisuunnitelmaa, ehdottaa professori Jarmo Lainio hallituksen tilaamassa selvityksessä kansallisten vähemmistökielten opetuksesta ja niiden vahvistamisesta. 

Sisuradion haastattelemat äidinkielenopettajat suhtautuvat selvitykseen pääosin positiivisesti, mutta näkevät siinä myös ongelmakohtia.

Opettajien mukaan monelta oppilaalta voi jäädä motivaation tai ajan puutteen takia koko suomen opiskelu, jos kolmen tunnin viikkomäärästä tehdään pakollista.

– Tämä ehdotus kolmesta tunnista on oikein hyvä, mutta siinä pitää olla rinnalla tarjottavana kevyempi versio. Oppilaat ja perheet ovat valmiita satsamaan suomen kielen opetuksen eri tavalla, sanoo Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund, äidinkielenopettaja Enköpingissä.

Oppilailla on keskenään erilaisia tavoitteita, ja joillekin riittää, että he osaavat vaihtaa pari sanaa suomeksi mummon tai vaarin kanssa.

Minusta pitäisi olla koko arsenaali käytössä. Yksi tunti, kaksi tuntia tai kolme tuntia ihan sen mukaan, mitä oppilaat haluavat ja jaksavat.

Hänen mukaansa kieli voi elää ja revitalisoitua, vaikka jotkut oppivatkin suomea vain sen pari sanaa.

Paremmat eväät jatko-opiskeluun

Huddingessa työskentelevä suomen kielen opettaja Kirsi Kohtala-Ghane suhtautuu selvityksen ehdotuksiin positiivisesti.

– Kolme tuntia viikossa antaa sellaisille perheille ja oppilaille mahdollisuuksia, jotka haluavat ylläpitää suomen kielen taitoa mahdollisimman laajasti ja kehittää sitä ajatellen mahdollisesti jatko-opintoja jopa yliopistotasolla asti.

Mutta myös Kirsi Kohtala-Ghanen mielestä oppilailla pitäisi olla vapaus valita sopiva tuntimäärä.

– On varmasti sellaisia perheitä ja lapsia, joille vähempikin tuntimäärä riittäisi eli se valinnan mahdollisuus olisi hyvä olla olemassa.

Miten ylläpitää motivaatio

Piia Kartano opettaa suomea yli viidessätoista koulussa Nackan kunnassa Tukholman eteläpuolella. Jos suomen kielen opetus on Lainion ehdotuksen mukaan osa tuntisuunnitelmaa, niin mitä sen tilalta otetaan pois, Piia Kartano kysyy.

– Jos muilla oppilailla on sinä aikana vaikka elevens val, jolloin saisi tehdä jotain hauskempaa, rennompaa tai helpompaa, miten moni oppilas on motivoitunut siihen, että tulee suomen tunnille kolme kertaa viikossa?

Suomen kieltä ylläpitäisi ja revitalisoisi parhaiten se, että siitä tulisi useammalle elävä arkikieli, Kartano pohtii.

– Jos opetusta on enemmän ja oppilaat oppivat kielen paremmin, ehkä se kiinnostus lisääntyy myös vapaa-aikana, koska suomenkielisten medioiden käyttö käy helpommaksi. Ehkä se olisi toive tai ihannetilanne, Piia Kartano sanoo.

Selvitys kansallisten vähemmistökielten opetuksesta on lausuntokierroksella 6. huhtikuuta saakka.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".